Kivi paljastui kampelaksi
Tenojoki yllätti vedenalaiskuvaaja ja sukelluskalastaja Jarno Koiviston.
Teksti Jenni Hamara, kuvat Jarno Koivisto
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2021
Kouvolassa asuva Jarno Koivisto on snorklannut lapsesta saakka. Nykyään hänellä on snorkkelin lisäksi otsassaan viiden sekunnin välein kuvan räpsäisevä kamera. Ilman sitä uskomattomat kalajutut jäisivät usein vaille todistusaineistoa. Kuten se kerta, kun hän floridalaisessa kirkkaassa lähdepurossa törmäsi nelimetriseen alligaattoriin.
Tuoreempi tapaus sattui Tenojoella.
”Olimme kaverin kanssa Lapissa syyskuussa 2020 snorkkelisukeltelemassa reilun viikon mittaisella roadtripillä. Olimme matkalla Utsjoelta Nuorgamin lähellä sijaitsevalle Pulmankijärvelle. Wikipedian mukaan kyseisessä järvessä on maailman ainoa makean veden kampelakanta jääkauden jäljiltä.
Tie Nuorgamiin kulki Tenojoen rantaa, ja näimme kosken alapuolella suvantoja ja syvänteitä. Päätimme käydä katsomassa, onko vesi kirkasta ja näkyykö mitään vedeneläviä kuvattavaksi. Hetken päästä raahautuessani käsipohjaa matalassa kivikossa huomasin pyöreän kiven takana merestä tutun muodon. Hyvin naamioitunut kampela lepäili kiven takana katveessa virralta. Hetken mulkoilimme toisiamme, kunnes kampela totesi paljastuneensa ja säntäsi karkuun.
Kohtaaminen oli huikea yllätys, ja siitä jäi vielä kuva muistoksi. Rannalla kaveri kertoi myös nähneensä kampelan. Homman kruunasi vielä se, että Pulmankijärvessä emme kampeloita nähneet, joten yksi reissun tavoite oli saavutettu tuurilla”, Koivisto muistelee.
Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hannu Lehtonen kommentoi kohtaamista
”Euroopassa on lukuisia järviä, joissa elää nuoria kampeloita. Eniten niitä on Norjassa ja Venäjällä, mutta vastaavia kampelajärviä on myös Itämeren puolella. Saavutettuaan sukukypsyyden kampelat palaavat mereen kutemaan, sillä alle 5-6 promillen suolapitoisuudessa siittiöt eivät kykene liikkumaan ja lisääntyminen on mahdotonta. On oletettu, että sukukypsät kampelat jäävät pysyvästi mereen ensimmäisen kudun jälkeen.
Kyseessä ei siis ole mikään jääkauden seuraus, vaan Pulmankijärven kampelat uusiutuvat jatkuvasti merestä tapahtuvan vaelluksen ansiosta. Suomen joissa kampeloita tavataan runsaimmin Tenojoessa, mutta niitä on löydetty myös lukuisista muista joista. Laji elää esimerkiksi joillakin Ruotsin suurissa järvissä ja muutamassa Keski-Euroopan järvessä.”
*Ingressiä on päivitetty ja Hannu Lehtosen kommentti lisätty jutun loppuun 28.5.2021.
Jarnon vedenalaiset bongausvinkit:
Katso kartasta tai syvyyskartasta mielenkiintoinen kohde. Etsi niemi, lahti, saari, salmi tai syvänteen reuna. Myös järven keskellä saattaa olla matalikko. Muoto houkuttelee kaloja. Sukella pohjaan ja ole paikallasi, niin elukoiden uteliaisuus yleensä voittaa, jos niitä kiinnostaa. Sukeltaja harvoin yllättää eläimiä. Elukka itse päättää, tuleeko nähdyksi.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Luontopalveluilta leikkaaminen iskee suomalaisten terveyteen ja on vastoin hallituksen tavoitteita
Hallitus leikkaa Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitusta 11 miljoonaa euroa ensi vuonna. Luontopalvelut on se taho, joka veronmaksajien…
Lue lisääKirje pääministeri Orpolle ilmasto- ja luontopolitiikan pyöreästä pöydästä
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi kirjoittivat pääministeri Petteri Orpolle, jotta ilmastopolitiikan pyöreä pöytä saisi jatkoa luontoasioilla…
Lue lisää