Virtavedet kunnan agendalle
Kunnilla on monia keinoja parantaa purojen ja jokien tilaa. Kuntavaalien jälkeen neuvotellaan kuntastrategiat, joihin kuntalaisten ja luonnonsuojeluyhdistysten kannattaa vinkata aloitteita.
Teksti ja kuva Ismo Tuormaa
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2021
1 Jokitalkkari joka kuntaan
Purotalkkarit kunnostavat lohikalojen kutupaikkoja, valvovat kalastusta, neuvovat kuntalaisia ja siivoavat virtavesistä roskia. Vantaan purotalkkarit keräsivät yhtenä kesänä alueen puroista 5000 kiloa roskia, kunnostivat kymmeniä kutualueita ja paljastivat siinä sivussa useita laittomia, koko Keravanjoen yli asetettuja verkkoja.
Purotalkkarit ovat yleensä kalatalousalan opiskelijoita ja siten kunnalle edullisia suhteessa työpanokseensa. Talkkareiden avuksi talkoisiin kunta voi palkata työttömiä, joita sen on velvollisuus työllistää. Virrat eivät noudata kuntarajoja, joten naapurikunnat voivat tehdä yhteistyötä ja palkata yhteisiä jokitalkkareita.
2 Turhat padot purkuun
Jos kunta omistaa padon tai vesivoimalan, se voi omistajana vaatia kalan kulun parantamista, kuten pienten patojen purkua tai ohitusuomia ja niihin riittävää virtaamaa.
Patojen ja kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukset ja mahdollisuudet selviävät ELY-keskusten kautta. Monet padot ovat laittomassa tilassa, sillä niiden rakentajat eivät ole täyttäneet lupaehtojaan tai velvoitteitaan tai velvoitteet ovat vanhentuneet.
3 Tierummut huoltoon
Jokaisesta kunnasta ei ehkä löydy patoa, mutta väärään korkoon asetettuja tierumpuja ja muita esteitä vaelluskalojen sekä muiden virtavesieliöiden kululle kyllä. Kunnan kannattaa inventoida tierummut ja muut kulkuesteet ja aloittaa korjaaminen suurinta haittaa aiheuttavista kohteista.
4 Virtavesiä ennallistamaan
Pelkkä padon purkaminen ei riitä, vaan jokea tulee ennallistaa vaelluskalojen tarpeisiin. Puroja ennallistamalla voidaan palauttaa uhanalainen taimen puroon. Virtavesiekosysteemin elpyminen lisää luonnon monimuotoisuutta, josta kunnat ovat velvollisia huolehtimaan. Samalla ennallistettu virta- vesiympäristö lisää kunnan vetovoimaisuutta asuinpaikkana.
5 Valuma-alueet suojeluun
Virtavesien tilaa parannetaan hoitamalla koko valuma-aluetta, kuten vähentämällä päästöjä hulevesissä, edistämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, tukkimalla metsä- ja suo-ojia sekä suosimalla majavien palauttamista.
Kuntien tulisi kartoittaa pienvetensä sekä laatia niille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kunta voi ottaa vesiasiat korostetusti esiin kaavoissa, suunnitelmissaan, luvissaan ja ympäristövalvonnassaan. Vaikutukset näkyvät koko virtavesiluonnossa – joskus jopa Itämeren tilassa saakka.
6 Kalatalousalueet hyötykäyttöön
Tärkeä osa virtavesien uutta elpymistä ovat vasta perustetut kalatalousalueet ja niiden vastuulla olevat käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Näihin olisi syytä vaikuttaa ja osallistua, vaikka luonnonsuojelujärjestöillä ei olekaan kokouksissa äänivaltaa, vain korkeintaan puheoikeus.
Iijoelta mallia virtojen elvyttämiseen
Esteet pois! -hankkeessa kartoitettiin teiden vesistöylityksiä ja korjattiin tierumpujen vaellusesteitä. Iijoella taimenten pääsy lisääntymisalueille parantaa myös raakkujen selviytymismahdollisuuksia.
Lue lisää verkosta: sll.fi/tierummut
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Luontopalveluilta leikkaaminen iskee suomalaisten terveyteen ja on vastoin hallituksen tavoitteita
Hallitus leikkaa Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitusta 11 miljoonaa euroa ensi vuonna. Luontopalvelut on se taho, joka veronmaksajien…
Lue lisääKirje pääministeri Orpolle ilmasto- ja luontopolitiikan pyöreästä pöydästä
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi kirjoittivat pääministeri Petteri Orpolle, jotta ilmastopolitiikan pyöreä pöytä saisi jatkoa luontoasioilla…
Lue lisää