Ilmastopaneelin raportti: luonnonsuojelu on ilmastoteko

Tiedotteet

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tutkijoiden mukaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitaan lisää luonnonsuojelua. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä maassamme tulisi lopettaa viipymättä turpeen kaivuu ja asettaa metsän hakkuille rajat. Budjettineuvotteluissa Rinteen hallituksella on mahdollisuus luopua turpeen polton haitallisesta verotuesta.

Kuva: Merja Paakkanen

IPCC:n uusi raportti muistuttaa, että maaekosysteemit ja biodiversiteetti ylläpitävät ihmisten hyvinvointia. Ilmastokriisi näkyy IPCC:n mukaan jo elinympäristöjen heikentymisenä, maatalouden satotappioina, lajiston levinneisyysalueiden muutoksina ja vesipulana. Toisaalta luonto tarjoaa ratkaisuja kuumenemisen hillintään.

”Ilmastopaneelin raportti vahvistaa, että luonnonsuojelu on ilmastoteko. Esimerkiksi metsiä ja soita suojelemalla sekä ennallistamalla voidaan hillitä yhtäaikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Raportin mukaan tärkeimpiä maankäyttösektorin ilmastotekoja on pysäyttää metsäkato ja metsien laadun heikkeneminen, soiden suojelu ja siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon. Uusi raportti nostaa esiin soiden ja kosteikkojen tärkeyden ilmastotoimissa.

Suomen suoalasta runsaasti yli puolet on menettänyt luonnontilansa ojitusten myötä ja turpeen polton päästöt kasvoivat viime vuonna. Ilmastonmuutoksen edetessä soiden ainutlaatuinen kyky sitoa hiiltä, tasata tulvahuippuja ja tarjota koti lajistolle tulee yhä tärkeämmäksi.

“Paras turpeen käyttötapa on säilyttää se maassa. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava kokonaisuudessaan pikaisesti”, sanoo suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Luonnonsuojeluliitto on vaatinut jo pitkään, että turpeen kaivuu ja poltto on lopetettava. Tämä tulisi tehdä jo vuoteen 2025 mennessä.

”Suomen hallituksen tulee selkeästi linjata, että turvepohjaisissa metsissä siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Metsätalouden tuet tulisi ohjata ilmaston ja puhtaan ympäristön tukemiseen. Esimerkiksi ojitusten tukeminen verovaroin on lopetettava. Turpeenpolton verotuki tulisi poistaa budjettineuvotteluissa”, vaatii suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Rinteen hallitusohjelmassa tavoitteena on hiilinielujen kasvattaminen ja konkreettisten toimenpiteiden käyttöönotto osana maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaa. Vuosien 2017 ja 2018 välillä Suomen nettonielu romahti 30 prosentilla metsien hakkuiden kasvun vuoksi.

Globaali metsäkadon hillintä on yksi IPCC:n tunnistamista parhaista keinoista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Metsäkadolla tarkoitetaan metsien muuttumista esimerkiksi laidunalueiksi tai rakennetuksi ympäristöksi. Suomessa hallitus on jo luvannut lisätoimia metsäkadon pysäyttämiseksi kotimaassa. Suomalaiset kuluttavat lisäksi tuotteita, jotka aiheuttavat trooppista metsäkatoa. Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt ovat vaatineet EU:n laajuisia toimia trooppisen metsäkadon pysäyttämisessä.

”EU:n puheenjohtajamaana Suomella on mahdollisuus vauhdittaa unionin laajuisia toimia metsäkadon pysäyttämiseksi”, Aho huomauttaa.

”Kaikkien maiden on otettava hiilinielupolitiikka vahvemmin osaksi vuoteen 2030 tähtääviä ilmastotoimia ja Suomi voi olla edelläkävijänä kehittämässä uskottavaa ja oikeudenmukaista maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia metsäteollisuuden investointeja on tarkasteltava kriittisesti sekä ilmaston että luonnon näkökulmasta. Tarvitsemme rajat metsien hakkuille”, Aho sanoo.

Tutkijoiden raportti varoittaa riskeistä, joita liittyy usein esillä oleviin keinoihin, joiden tarkoituksen on hillitä kuumenemista. Laajamittainen metsittäminen erityisesti kuivilla alueilla ja bioenergian käytön lisääminen ovat riskejä ruokaturvalle, luonnon monimuotoisuudelle ja veden saatavuudelle.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisee kokoomaraportteja ilmastonmuutoksesta. Tuore erikoisraportti käsittelee maankäyttösektoria. Vuonna 2018 ilmastopaneeli julkaisi erikoisraportin 1,5 asteen lämpenemisestä ja tänä vuonna julkaistaan vielä syyskuussa erikoisraportti meriin liittyen.

Lisätietoja:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, hanna.aho(a)sll.fi, Twitterissä: ahohannamh (ilmasto ja metsät)

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, p. 050 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi (suot)

Ajankohtaista