Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kom­ment­ti­pu­heen­vuo­ro arktisen luonnon monimuotoisuuden puolesta

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola nostaa kommenttipuheenvuorossaan ympäristöministeriölle ja Suomen ympäristökeskukselle kolme kärkeä: ilmastonmuutos, arktisen luonnon turvaamisohjelma ja poronhoidon optimointi luontoarvojen kanssa.

Saana-tunturi talvella.
Saana-tunturi. Kuva: Hendrik Morkel

Toiminnanjohtaja Tapani Veistolan puheenvuoro ympäristöministeriölle ja Suomen ympäristökeskukselle ”Arktisen luonnon monimuotoisuuden puolesta” -webinaarissa 13.12.2023.

Kiitos hyvästä työstä ja seminaarista – esitykset ovat hyviä ja kannatettavia. Nostan tässä kommenttipuheenvuorossa vain kolme asiaa. Otan ne arktisen alueen pohjoisosasta, saamelaisalueelta, tunturi-Lapista, tundralta eli alpiiniselta vyöhykkeeltä.

Ensinnäkin, kuten tänään on kuultu, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on arktisen luonnon suojelussa keskeistä. Ilmastonmuutos iskee nyt nimenomaan arktisiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Ne eivät pääse karkuun, kun tulee Jäämeri tai tunturin laki vastaan. Siksi on hyvä, että aamulla päättynyt Dubain COP28-ilmastokokous sai kirjauksen tavoitteesta päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Siinä Suomi ja EU olivat keskeisesti mukana, ja mekin Suomen delegaation jäsenenä. Ilmastotyö on myös biodiversiteettityötä ja sitä pitää jatkaa, myös arktisen luonnon takia; ja toisaalta arktiset uhanalaiset voivat antaa ilmastonmuutokselle Suomessa ”kasvot”.

Toiseksi tarvitaan tunturiluonnon suojelu- ja ennallistamisohjelma, kuten HELMI-ohjelma etelässä. Tällainen aloite on Suomen luonnonsuojeluliiton ensi vuoden toimintasuunnitelmassa. Toki se on hallitusohjelma-asia. Sen toteutumiseksi tarvitaan hallituskausia pitempää luonnonsuojelun rahoitusohjelmaa, jolle ilmastolain kaltainen luontolaki loisi hyvän perustan. Hyviä toimenpiteitä on koottu muun muassa Barims-hankkeessa, jossa Suomen ympäristökeskuskin on mukana.

Kolmas pointti on poronhoidon optimointi tunturiluonnon kanssa. Siinä on uhkia, mutta myös mahdollisuuksia. Tässä olisi tärkeää, että saamelaispaliskunnat saisivat omat erikoispiirteensä turvaavat järjestelmät.

Yhteenvetona siis kolme kärkeä jatkotyöhön: ilmastonmuutos, arktisen luonnon turvaamisohjelma ja poronhoidon optimointi luontoarvojen kanssa.

Kiitos ja hyvää jatkotyötä!

Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa