Mitä saimaannorppa nyt tarvitsee?

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen, Suomen ainoa endeeminen nisäkäs. Tavoitteena on, että saimaannorppakanta saavuttaa suotuisan suojelun tason. Tavoitelukumäärää ei ole määritetty, mutta se on joka tapauksessa tuhansia norppayksilöitä. Viimeisin saimaannorpan kanta-arvio vuodelta 2022 on 430–440 yksilöä. Saimaannorppa on edelleen välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon, sillä suojelutavoitteesta ollaan kaukana, ja uhkatekijöitä on edelleen useita. Aktiivista suojelutyötä tarvitaan edelleen.

Saimaannorppien geenivirtaa tulee turvata Saimaan sisäisillä siirtoistutuksilla. Saimaannorppien geneettinen tilanne on hälyttävä. Kannan kasvu on hidasta ja paikoin epävakaata, ja saimaannorppien geneettinen monimuotoisuus vähenee. Kanta on jo geneettisesti eriytynyt osapopulaatioiksi Saimaan eri osiin, mikä vaikeuttaa geenivirtaa eri alueiden välillä. Uusimpien tutkimusten perusteella saimaannorppa on aiemmin luultua kaukaisempaa sukua laatokan- ja itämerennorpille. Voi olla, että saimaannorppa lähivuosina todetaan omaksi lajikseen.

Kaikki saimaannorpille vaaralliset kalanpyydykset tulee kieltää ympärivuotisesti koko levinneisyysalueella ja kalastajille tarjota kannustimia vaihtaa norppaturvallisiin pyydyksiin. Kalanpyydyskuolleisuus on edelleen keskeinen saimaannorppaa uhkaava tekijä. Saimaannorppa kuolee kalanpyydykseen hitaasti ja tuskallisesti tukehtumalla, joten jo eläinsuojelunäkökulmasta norppien kalanpyydyskuolemat täytyy saada loppumaan. Kaikki kalaverkot ovat saimaannorpille vaarallisia, ajasta ja alueesta riippumatta. Verkot eivät ole norppaturvallisia myöskään ankkuroituina. Vuosien 2022–2023 aikana Metsähallituksen tietoon on tullut viisi norppien verkkokuolemaa, jotka kaikki tapahtuivat talvi- ja syysaikaan. Myös saimaannorpalle vaarallisia löysänieluisia katiskoja tavataan edelleen vuosittain Saimaalta. Kaikki norppien kuolemat eivät tule tietoon, vaan todellinen kuolleisuus on lähes kolminkertainen. (www.metsa.fi/saimaannorppa)

Kaikkien kyselyjen mukaan ihmiset ovat valmiita nykyistä voimakkaampiin kalastusrajoituksiin saimaannorpan turvaksi. Ympärivuotista verkkokalastuskieltoa vaatinut kansalaisaloite sai yli 76 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Verkkokalastusrajoitusten ulottamista pikaisesti vähintään heinäkuun loppuun asti tukevat mm. Metsähallituksen tilastot. Tiukemmista verkkokalastusrajoituksista hyötyisivät myös äärimmäisen uhanalaiset Saimaan järvilohi ja saimaannieriä sekä erittäin uhanalainen järvitaimen ja vaarantunut harjus.

Ilmastonmuutosta hillitsevää työtä tulee tehostaa, saimaannorpille sopivia pesimisalueita tulee turvata mm. kaavoituksella ja luonnonsuojelualuein sekä tiedotusta lisätä. Ilmastonmuutos sekä ihmislähtöinen häiriö aiheuttavat myös uhkan saimaannorppakannalle. Hyvälumista talvea voi seurata leuto ja lumeton talvi, jolloin saimaannorpan pesintä on vaarassa. Saimaan rantarakentaminen sekä lisääntynyt liikkuminen ja kalastaminen myös talviaikaan kaventavat saimaannorpan pesintään sopivia alueita. Saimaannorpat ovat herkkiä ihmisen aiheuttamalle häiriölle myös keväiseen karvanvaihtoaikaan, sillä norpat ovat arkoja maatessaan kivillä kuivattelemassa turkkiaan. Tiedotusta, viestintää ja opastusta norpan huomioimiseen tulee lisätä. Tässä erityisesti uusien sukupolvien ympäristökasvatus on avainasemassa.

Myös ympäristömyrkyt ja sattuma, esimerkiksi yllättävät taudit, voivat nopeastikin romahduttaa pienen ja haavoittuvan saimaannorppakannan. Saimaannorppakanta on saatava voimakkaaseen ja nopeaan kasvuun, jotta riskitekijöitä saadaan pienennettyä ja kanta on vastustuskykyisempi uhkatekijöille ja ympäristömuutoksille.

Lisätietoja:
– saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen at sll.fi (22.5.2023 eteenpäin)
– liittohallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, p. 050 5644 122, hanna.halmeenpaa at sll.fi
– toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/saimaannorppa/

Lisätietoja