Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto luonnoksesta ener­gia­tu­kia­se­tuk­sek­si 2023-2027

VN/4987/2022
Suojeluasiantuntija Hanna Aho
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Työ- ja elinkeinoministeriö 25.1.2023

Asia: Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023-2027

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa:

Energiatuki on yhä tarpeellinen uusiutuvan energian, energian säästön ja vihreää siirtymää tukevien hankkeiden edistämiseksi niin, että Suomi saavuttaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen  ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen. Näin ollen Luonnonsuojeluliitto kannattaa asetusehdotusta pääpiirteissään.

Asetusehdotus on kannatettava erityisesti seuraavilta osin:

• Tukiehtojen tiukentaminen niin, että ympäristölle haitallisia energiatuotantomuotoja suljetaan tuen ulkopuolelle on lähtökohtaisesti positiivinen asia ja tukee ilmastotavoitteiden lisäksi luontotavoitteiden saavuttamista. Asetuksen 5 § mukaan energiatukea ei voida myöntää: 1) jätteenpolttolaitoksille; 2) vesivoimalaa koskeviin investointihankkeisiin; 3) kiinteiden biomassapolttoaineiden tuotantoon tarkoitetun kaluston hankkimiseen; 4) uudisrakennuskohteissa toteutettaville hankkeille, pois lukien uuden teknologian hankkeet; 5) polttoon perustuville lämmöntuotantohankkeille. Erityisesti kohdat 1, 2,3 ja 5 ovat ympäristöllisesti perusteltuja, sillä metsäbiomassan poltto ei ole hiilineutraalia ja paineet kasvattaa puun polttoa uhkaavat ilmasto- ja luontotavoitteita. Niin ikään jätteenpoltto ei ole päästötöntä ja vesivoima on jo romuttanut Suomen virtavesien kalakannat.
• Tukiehtojen mukaan energiatukea voidaan myöntää ainoastaan sellaiseen investointihankkeeseen, jossa investoidaan uuteen laitokseen (5 §). Tämä onkin tärkeää, jotta fossiilisia polttoaineita tai turvetta polttaneiden laitosten konversiot biomassalle eivät ole tukikelpoisia.
• Asetusehdotuksen ulkopuolelle jäävät investoinnit hiilidioksidin talteenottoon, mikä on perusteltua, sillä tällaiset investoinnit ovat vain laastari, eivätkä edistä hallitusohjelman tavoitetta fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Ne myös voivat osaltaan ylläpitää liian suurta puun polton määrää.

Asetusehdotuksessa parannettavaa on:

• Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaan energiatukiasetuksen valmistelussa huomioidaan myös ei merkittävää haittaa –periaate. Asetuksessa ei ole huomioitu periaatetta riittävästi. Erityisesti seuraavat ympäristötavoitteet tulisi ottaa paremmin huomioon tukiehdoissa: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Muistion mukaan työ- ja elinkeinoministeriö perustelee periaatteen jättämistä pois tukiehdoista hallinnollisella taakalla sekä sillä että ympäristökriteerit tulisi sisällyttää ympäristölainsäädäntöön.  Näitä ei voi pitää riittävinä perusteluina, sillä ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisen tulee olla osa kaikkea julkisen vallan käyttöä.  Luonnonsuojeluliiton mielestä ei merkittävää haittaa -periaatteen noudattamisen tulee olla ehto energiatuen myöntämiselle (7 § Energiatuen myöntämisen erityiset edellytykset). Nähdäksemme kriteereistä ei aiheudu merkittävää lisätyötä toiminnanharjoittajalle, sillä monet rahoittajat jo vaativat sen huomioimista. Esimerkiksi rakennuskohde voi itsessään olla sopimaton ja aiheuttaa merkittävää haittaa luonnolle, vesistöille tai ilmastolle. Tukiehdoissa tulisi edellyttää hakijaa todistamaan energiatukihakemuksessa miten se on näitä riskejä minimoinut. Muistutamme eduskunnan ympäristövaliokunnan juuri lausuneen ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä, että “kaikissa energiahankkeissa tulee selvittää luontovaikutukset ja minimoida luonnolle aiheutuva haitta.“
• Energiatuen erityiset ehdot (7 §) mahdollistaa nestemäisten biopolttoaineiden tuottamisen tukemisen, vaikka raaka-aineena olisi metsäbiomassa tai metsäkatoon linkittyvä palmuöljyn rasvahappotisle. Tämä ei ole asetuksen ympäristötavoitteiden mukaista. Se myös vaikeuttaa uusien ympäristöllisesti kestävien raaka-aineiden ja tuotantoteknologioiden kaupallistamista. Luonnonsuojeluliiton mielestä liikennepolttoeineiden sekoitevelvoite ja muuta sekoitevelvoitteet ovat jo riittävä tuki nestemäisille biopolttoainielle. Kohtaa tulee tarkentaa vähintäänkin niin, että yllämainitut jakeet rajataan tuen ulkopuolelle.
• Energiatukihakemuksessa tulisi käydä ilmi kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vaikutus hiilinieluihin ja -varastoihin sekä luonnon monimuotoisuuteen (10 §).
• Tuen alarajaa ehdotetaan nostettavaksi aiemmasta 10 000 huomattavasti 50 000 (5 §). Tämä rajaa pienemmät investoinnit tuen ulkopuolelle, vaikka myös niille on tarvetta ja tuen rooli pienemmissä investoinneissa on suurempi. Luonnonsuojeluliitto kannattaa alarajan laskemista esitetystä.
• Asunto-osakeyhtiöiden rajaaminen tuen ulkopuolelle ei vaikuta perustellulta. Uusiutuvan energian käyttöönotto ja energiansäästötoimet taloyhtiöissä ovat välttämättömiä ja päästövähennyksiä saataisiin näin myös taakanjakosektorille, jossa niille on erityinen tarve.

 

Lisätietoja