Luon­non­suo­je­lu­liit­to: Suomen kai­vos­jät­teis­sä muhii vuosituhansia kestävä ym­pä­ris­tö­on­gel­ma – “Sääntely saatava kuntoon”

Kaivosten jäteongelmat ja kaivoslainsäädännön puutteet ovat olleet Suomessa tiedossa vuosikymmeniä. Oulun yliopiston selvityksessä on jo vuonna 2016 todettu jokaisen nykyisen kaivosjätealtaan vuotavan ennemmin tai myöhemmin. Luonnonsuojeluliiton kaivoskoordinaattori Anna Pulkka kummeksuu tilannetta, jossa pitkään kestäneestä laajasta kansalaisvaikuttamisesta huolimatta kaivosjäteongelmien tilanne ei ole Suomessa muuttunut, eikä uusille riskialttiille hankkeille sekä jätevuodoille näy loppua.

“Olemassa olevissa kaivosjätteissä tikittää ympäristön kannalta aikapommi. Jätteiden mittakaava ja riskit kasvavat entisestään, jos nyt suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat ja nykyisten kaivosten jätteitä ei saada kuriin”, Pulkka sanoo.

Kaivosjätteiden ongelmat ovat kasvussa

Luonnonsuojeluliitto haluaa kampanjallaan korostaa, että Suomessa ei olla riittävällä tavalla tietoisia saati valmistauduttu kaivosteollisuuden tuottamiin ympäristöriskeihin. “Yhä köyhemmille esiintymille perustetut kaivokset tuottavat yhä enemmän jätettä. Tällaiset kaivokset ovat konkurssiherkkiä”, Pulkka kuvaa.

Suomen sateinen sää lisää Pulkan mukaan entisestään kaivosten ympäristöriskejä.

Suomen kaivosten jäteongelmat johtuvat Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija, biokemisti Jari Natusen mukaan myös puutteista säännöksissä, luvituksessa ja valvonnassa, sillä kaivosjätteitä ei velvoiteta käsittelemään asianmukaisesti.

“Kaivosten vaarallisia jätteitä ei käsitellä vaarallisena jätteenä Suomessa. Kaivosjätteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei selvitetä eikä kaivosten perustamisvaiheessa aina anneta oikeita tietoja kaivoksen vaikutuksista”, Natunen luettelee.

Natusen mukaan kaivosten ja malminetsinnän luvista ja arvioinneista vastaavien viranomaisten tulkinta kaivannaisjätedirektiivin soveltamisesta ei vastaa direktiivin tarkoitusta, joka kieltää ympäristön pilaamisen pitkälläkin aikavälillä.

“Kaivosjätteiden aiheuttamat tuhot voivat olla luonnossa jopa tuhatvuotisia, eikä Suomesta löydy yhtäkään esimerkkiä moitteettomasti toimivasta kaivoksesta”, Natunen toteaa.

Puutteellisesta sääntelystä syntyy puutteellisia lupia

Puutteellisen lainsäädännön ja lakien soveltamistavan seurauksena Suomessa myönnetään puutteellisia viranomaislupia. Tämä ei Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattaisen mukaan johda kestävään kaivostoimintaan.

“Suomessa ollaan perinteisesti voitu olla ylpeitä toimivasta yhteiskuntajärjestelmästä ja kansalaisten luottamuksesta viranomaisiin. Kaivosjätteitä koskeva sääntelykulttuuri on kuitenkin murentanut tätä luottamusta pitämällä vuosikymmenestä toiseen huolta lähes yksinomaan kansainvälisten kaivosyhtiöiden eduista. Siinä ei ole jäänyt sijaa riippumattomalle asiantuntijatiedolle eikä ihmisten oikeudelle päättää oman elinympäristönsä tulevaisuudesta”, Kattainen kuvaa.

“Kaivoksia ja niiden jätteitä koskevia säännöksiä, luvitusta ja valvontaa pitää parantaa. Nyt ei ole vastuullista myöntää kaivoshankkeille uusia lupia, ennen kuin jäteasiat on saatu kuntoon”, toteaa Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Lue lisää Kaivosjätteet kuriin -kampanjasta.

 

Lisätiedot:

Suomen luonnonsuojeluliiton kaivostyön yhteyshenkilöt:

Erityisasiantuntija Jari Natunen: Kaivoksia koskevat tekniset kysymykset, kaivosten ympäristöongelmat, p. 040 952 7815, jari.natunen(at)sll.fi

Ympäristöjuristi Matti Kattainen: Kaivoslainsäädäntöön liittyvät kysymykset ja lainsäädännöllinen apu kentälle, p. 044 7785 013, matti.kattainen(at)sll.fi

Kaivoskoordinaattori Anna Pulkka: Luonnonsuojeluliiton kaivoskampanja ja kaivostyötä koskeva viestintä, yhteistyö piirien ja yhdistysten sekä kaivosliikkeiden kanssa, p. 044 493 45 08, anna.pulkka(at)sll.fi

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola(at)sll.fi