Lausunto Raaseporin Peltokosken kahdesta ka­la­tie­ha­ke­muk­ses­ta

13.6.2022

Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

LAUSUNTO RAASEPORIN PELTOKOSKEN KAHDESTA KALATIEHAKEMUKSESTA

Viitteenne: ESAVI/42031/2021 ja ESAVI/29021

Tausta

Suomen luonnonsuojeluliitto on seurannut Karjaanjoen tilan ja kalatiehankkeiden kehitystä Freshabit LIFE IP -hankkeessa, osallistuen sen Karjaanjoki-alahankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Peltokosken voimalan kalankulku on ratkaistava tavalla, joka samalla toteuttaa jatkuvan ja riittävän virtaaman voimalaitoksen ohi. Voimalaitoksen ohittava teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmässä tämä on mahdollista toteuttaa.

Peltokosken voimalan lupaehdoissa (ESAVI/72/04.09/2011) edellytetään: ”Mikäli valtion viranomainen katsoo laitteen olevan tarpeen kalan kulun mahdollistamiseksi koskea ylös ja alas, vesilaitoksen omistaja sallii sellaisen rakentamisen patoon ilman korvausvaatimuksia sen enempää padon käytöstä tarkoitukseen kuin laitetta varten tarpeellisesta vesimäärästä.”

Peltokosken voimalassa on siis kalatien sallimisvelvoite, joka velvoittaa toiminnanharjoittajan paitsi sallimaan kalatien rakentamisen myös luovuttamaan siihen tarvittavan vesimäärän korvauksetta. Lisäksi ESAVI määräsi vuonna 2011 toiminnanharjoittajalle väliaikaisen 10 100 euron vuotuisen kalatalousmaksun siihen asti, kunnes kalatie on otettu käyttöön.

Peltokosken voimalan kalankulun järjestämiseksi on saapunut kaksi lupahakemusta, jotka on tärkeää käsitellä yhdessä:
– Borland-kalatien rakentaminen Peltokosken voimalaitoksen uittotunneliin, hakija Koskienergia Oy
– Yhdistetyn teknisen ja luonnonmukaisen kalatien rakentaminen Peltokosken voimalaitoksen ohi, hakija Raaseporin kaupunki

 

Vaatimukset

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että

1 Molemmat hakemukset käsitellään yhdessä mm. yhteisvaikutusten takia.

2 Lupa myönnetään Raaseporin kaupungille yhdistetyn teknisen ja luonnonmukaisen kalatien rakentaminen Peltokosken voimalaitoksen ohi. Lupaehtoihin on määriteltävä kalatiehen johdettava riittävä ja jatkuva ympärivuotinen virtaama joka ylläpitää luontotyyppiä sekä tarjoaa eliöille esteettömän reitin ylä- ja alavirtaan vuodenajasta riippumatta. Lisäksi lupaehdoissa tulee edellyttää kalatien toimivuuden seurantaa.

3 Lupaa ei kuitenkaan nyt pidä myöntää tekniselle Borland-kalatielle, jota Koskienergia Oy on hakenut.

4 Lisäksi aluehallintoviraston tulee käynnistää koko Karjaanjokea koskeva prosessi kalatalousvelvoitteiden asettamiseksi kaikille padoille siten, että huomioon otetaan uusin tutkimustieto joen vaelluskalakannan luontaisen lisääntymisen edellytyksistä ja raakun säilymisestä mukaan lukien ympärisövirtaamatarkastelu.

Perustelut

Yhteiskäsittelyn tarve

Lupahakemukset kannattaa käsitellä samalla kertaa. Ne kohdistuvat samaan patoon ja niillä on yhteisvaikutuksia.

Vesiluonnon tarpeet

Karjaanjoki (Mustionjoki) on Natura 2000 -verkostoon kuuluva joki, jossa elää muun muassa uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Jokihelmisimpukka eli raakku on EU:n luontodirektiivin II ja V liitteen laji. Karjaanjoen raakkukanta on yksi neljästä kannasta, jotka vielä sinnittelevät eteläsuomalaisissa vesistöissä.

Jokea patoaa ja allastaa neljä pienvoimalaa: Åminnefors (1 MW), Billnäs (1,4 MW), Peltokoski (2,3 MW) ja Mustionkoski (1,8 MW). Niiden vuoksi raakun isäntäkalat (lohi tai taimen) eivät ole päässeet nousemaan jokeen. Viimeiset raakut ovat jääneet saartoonÅminneforsin alapuolelle kun padot ovat sulkeneet niiden isäntäkalan (lohen tai taimenen)pääsyn yläpuolisille vesistönosille. Åminneforsin ja Bilnäsin tekniset kalatiet ovat avanneet kalankulkua, mutta eivät ole ratkaisseet toista isoa ongelmaa eli virtavesihabitaattien puuttumista. Siksi lohikalojen kutu- ja poikastuotantoalueita ole. Raakun virtakutuisilla isäntäkaloilla ei käytännössä ole lisääntymisalueita. Jokeen tarvitaan kipeästi virtapaikkoja, jotka muodostavat sopivaa habitaattia, elinympäristöä (sen lisäksi että Junkarsborgin aluetta on pyritty kunnostamaan).

Karjaanjoen tilan parantamiseksi jokeen on saatava virtapaikkoja ja mahdollisimman pian sekä myös ympäristövirtaamat ohi voimalaitospatojen.

Näistä syistä Peltokosken kalankulku on ratkaistava tavalla, joka samalla toteuttaa jatkuvan ja riittävän virtaaman voimalaitoksen ohi. Voimalaitoksen ohittavan teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmässä tämä on mahdollista toteuttaa. On mahdollista luoda edellytykset sille, että kalatiehen syntyy virtavesihabitaattia. Ympäristövirtaama on periaatteessa mahdollista johtaa teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmään.

Kalatien rakentaminen on kertainvestointi, mutta veden juoksutus kalatiehen on juokseva kustannus. Toiminnanharjoittajan näkökulmasta veden juoksutus turbiinin ohi on juokseva kustannus, joka on minimoitava. Kulujen minimoinnin kannalta on edullista rakentaa tekninen kalatie, joka on kuivana talvikauden, jolloin myös sähkön hinta on hyvä.

Borland-kalatien puutteet

Tekninen Borland-kalatie ei ole Karjaanjoen kokonaistilanteen parantamiseksi kuitenkaan oikeanlaatuinen eikä riittävällä tavalla toimiva ratkaisu. Sen luvittamisesta olisi käytännössä jopa haittaa jokivesistön tilan parantamiseksi vaadittavan ratkaisun luomiseksi, koska se olisi olisi vedenjuoksutuksen käytännöltään puutteellinen.

Luvittajan tulee kannustaa toiminnanharjoittajaa osallistumaan asianmukaisella tavalla toimivan, jatkuvaan ja riittävään virtaamaan perustuvan kalatiehankkeen toteutukseen. Mikäli Borland-kalatien tarve on ajankohtainen vielä sen jälkeen, kun Raaseporin kaupungin nyt hakema ratkaisu on toteutettu, otettu käyttöön ja seuranta aloitettu, voi toiminnanharjoittaja hakea lupaa uudelleen.

Lisäksi tässä kalatiessä jouduttaisiin ratkaisemaan alasvaellusratkaisut uudestaan, koska Borland-kalatie ei mahdollista esteetöntä alasveallusta kaloille ja muille lajeille.

Ympäristövirtaamien tarve korostaa kaikkien joen vesitalouslupien päivitystä
Euroopan Unioni on useita kertoja kehoittanut Suomea toteuttamaan kalankulun ja ympäristövirtaamat kaikkien vesivoimaloidensa yhteyteen. Tältä osin Karjaanjoen voimaloiden oikeudellinen tila on puutteellinen. Åminneforsissa ei ole kalatalousvelvoitetta, mutta on rakennettu tekninen kalatie. Billnäsissä on pelkkä vedenluovutusvelvoite kalatiehen. Peltokoskessa on kalatien sallimisvelvoite, vedenluovutusvelvoite ja väliaikainen kalatalousmaksu. Mustionkoskessa on ehdollinen kalatievelvoite.

Karjaanjoella olosuhteet ovat muuttuneet, sillä joen raakkupopulaation on käytännössä häviämisen kynnyksellä: populaatiossa tapahtui dramaattinen romahdus 2010-luvulla ja mahdollisia emoyksilöitä siirrettiin laitoshoitoon. Kysymykseen tulee kalatalousvelvoitteen muutos (VL 3:22 §). AVI:n tulee käynnistää Karjaanjoella prosessi kalatalousvelvoitteiden asettamiseksi siten, että huomioon otetaan uusin tutkimustieto joen vaelluskalakannan luontaisen lisääntymisen edelllytyksistä ja raakun säilymisestä. Tarkastelun pohjalta voidaan määritellä kalankulun lisäksi ympäristövirtaama, joka toiminnanharjoittajan tulee johtaa voimaloiden ohi.

Huomattakoon, että Energiateollisuus ry:kin tukee biodiversiteettitiekartassaan ympäristövirtaamien käyttöönottoa. Karjaanjoen pienvoimalat eivät ole merkittäviä Suomen vesivoimatuotannolle.

Yhteenveto

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että molemmat hakemukset käsitellään yhdessä. Liitto esittää, että lupa myönnetään nyt Raaseporin kaupungin hakemukseen mutta ei Koskienergia Oy:n hakemukseen. Lisäksi aluehallintoviraston tulee käynnistää Karjaanjoella prosessi kalatalousvelvoitteiden asettamiseksi siten, että huomioon otetaan uusin tutkimustieto joen vaelluskalakannan luontaisen lisääntymisen edellytyksistä ja raakun säilymisestä mukaan lukien ympärisövirtaamatarkastelu.

Prosessiosoite

Tapani Veistola +358 400 615 530, tapani.veistola a sll.fi
Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki

Lisätietoja

-kehityspäällikkö Virpi Sahi, Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja Freshabit LIFE Karjaanjoki -ohjausryhmässä, p. 050 308 2457, virpi.sahi a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä       Tapani Veistola
puheenjohtaja   toiminnanjohtaja

 

Lisätietoja