Suomen luonnonsuojeluliiton kysely: Kunnat tarvitsevat lisää resursseja haitallisten vieraslajien hallintaan
Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän kyselyn mukaan kunnat pitävät haitallisten vieraslajien torjuntaa ja leviämistä ennaltaehkäisevää työtä tärkeänä, mutta vain harvassa kunnassa siihen on riittävästi resursseja. Kunnat toivovat myös lisää ohjeistusta ja koulutusta vieraslajitilanteen hallintaan. Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle.
Suomen luonnonsuojeluliitto toteutti Luontokunnat-verkoston ja Kuntaliiton tuella kyselyn kunnille haitallisten vieraslajien hallinnasta. Kysely tuotettiin osana EU:n rahoittamaa Viekas LIFE -hanketta. Kysely lähetettiin Kuntaliiton kautta Suomen kuntiin ja kyselyyn saatiin vastauksia 64 kunnasta. Kyselyllä kartoitettiin kuntien vieraslajien levinneisyystilannetta, kartoitusta ja torjuntakäytäntöjä, vieraslajien hallintasuunnitelmia ja resurssointia sekä vieraslajiyhteistyötä ja vieraslajiviestintää. Lisäksi kyselyllä tiedusteltiin kuntien ohjeistus- ja koulutustarpeita.
Suurimmassa osassa kyselyyn osallistuneista kunnista vieraslajit koetaan ongelmaksi, mutta ainoastaan 25 % kokee, että vieraslajityöhön on kunnassa osoitettu riittävästi resursseja. Lähes jokainen kunta tekee ainakin yhden haitallisen vieraslajin torjuntaa ja valtaosa kerää lajien hallinnan kannalta tärkeää havaintotietoa. Silti vain harvassa kunnassa vieraslajityötä tehdään tavoitteellisesti ja toimintaa ohjaavan strategian tai suunnitelman avulla. Kuntien tekemä vieraslajityö painottuu jo levinneiden vieraslajien torjuntaan uusien leviämisten ennaltaehkäisyn sijaan.
”Vastausten perusteella kunnissa on kuitenkin aito kiinnostus kehittää toimintatapojaan ja parantaa alueensa vieraslajitilannetta”, toteaa Luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.
Kehittämisen varaa olisi muun muassa kuntien tekemässä viestinnässä, alueellisessa yhteistyössä ja vieraslajihavaintotietojen käsittelyssä, sillä melkein kolmasosa kunnista ei tallenna vieraslajihavaintoja mihinkään. Monet kunnat olisivat kuitenkin halukkaita tekemään esimerkiksi enemmän asukkaille kohdennettua vieraslajiviestintää, mutta siihen ei koeta olevan riittävästi resursseja.
Taloudellisten lisäresurssien lisäksi kunnilla on merkittävä tarve vieraslajeihin liittyvälle tiedolle.
”Kyselyn perusteella erityisesti kunnille suunnattua koulutusta ja viestintää on tehty toistaiseksi liian vähän ja sitä pitäisi lisätä”, toteaa Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta.
Kunnat kaipaavat uutta tietoa useista eri teemoista – niin vieraslajien kartoituksesta ja torjunnasta kuin esimerkiksi vieraslajijätteen käsittelystä, vieraslajityön rahoituksesta ja vieraslajiviestinnästä kunnan asukkaille.
Lisätiedot:
- Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto, VieKas LIFE-hanke
markus.seppala(a)sll.fi, puh. 044 3069 546 - Tommi Maasilta, ympäristöpäällikkö
Suomen Kuntaliitto ry, Luontokunnat-verkosto
tommi.maasilta(a)kuntaliitto.fi, puh. 044 558 5405
Lisätietoja
Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä
- +358 44 3069 546
- markus.seppala(a)sll.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa
Jänis, orava ja varpunen ovat ahdingossa – yleisten lajien taantuminen on varoitusmerkki
Luontokato on todellisuutta myös täällä pohjolassa. Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Hälyttävää on se,…
Lue lisää
Kirje pääministeri Petteri Orpolle: Ilmasto ja luonto huomioitava EU:n strategisessa ohjelmassa
Suomen luonnonsuojeluliitto lähetti pääministeri Petteri Orpolle kirjeen, jossa kehotettiin huomioimaan ilmasto ja luonto EU:n tulevassa strategisessa…
Lue lisää