Miltä vaikuttavat il­mas­to­neu­vot­te­lut luon­non­suo­je­li­jan silmin?

YK:n ilmastokokous järjestettiin Skotlannin Glasgow’issa 31.10.-12.11.2021 Ilmastoasiantuntijamme Anna Ikonen raportoi päivittäiset tunnelmat paikan päältä.

Torstai 11.11.

Tunnelma on outo, kun päivän virallisessa ohjelmassa ei ole kuin muutama kokous. Neuvottelut ovat siirtyneet jonnekin verhon taakse. Uusia tekstejä odotellaan. 

Valtuuskunnan kokouksessa tiedustelemme, miten neuvotteluihin vaikuttaa yhteistyösopimus, josta Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat edellisenä iltana. Sillä on kuulemma ollut vaikutusta. Esimerkiksi mailta vaadittavan raportoinnin yksityiskohdista, niin sanotusta läpinäkyvyyskehikosta, ollaan päästy hyvin pitkälle yhteisymmärrykseen kaikkien osapuolten kesken. Moni asia on kuitenkin edelleen pöydällä ja keskustelut niiden ympärillä jatkuvat myöhään.  

Perjantai 12.11.

Viimeinen päivä. Aamulla pakkasin majoituksessani, enkä ollut menossa enää kokouspaikalle. Yleispäätöksestä tuli uudet luonnokset heti aamusta. Teksti oli vesittynyt keskiviikkoisesta. Hyvä maininta fossiilisista polttoaineista luopumisesta on poistettu tekstistä. Kansalaisjärjestöt järjestävät tänään oman täysistuntonsa, People’s Plenary:n, jossa yritetään kohottaa tunnelmaa. Kokouksen jälkeen järjestöjen on tarkoitus marssia kulkueena neuvottelualueen läpi ja liittyä ulkona mielenosoittajien joukkoon.

* * * * * * *

Maanantai 8.11.

Päivä, jolloin en tavannut Obamaa. Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama saapui Glasgow’hun ja puhui iltapäivällä suuressa salissa. En mahtunut saliin, sillä liput oli varattu vauhdilla. Näin vain ihmisten selkämeren ja katsoin puheen striimiltä. Obama kannusti maailman johtajia “astumaan esiin” ja kritisoi Kiinaa ja Venäjää siitä, kuinka niiden ilmastotoimista puuttuu kiireellisyyden tuntu vaarallisella tavalla. 

Tiistai 9.11.

Euroopan Climate Action Network:n kokouksessa tutustuin irlantilaiseen Valeryyn, joka edustaa täällä neuvotteluissa irlantilaista nuorisoneuvostoa ja Maan ystäviä. Puhuimme ilmastoneuvotteluiden teksteihin kirjattavista ihmisoikeusmaininnoista. Neuvotteluihin osallistuu maita, joille ihmisoikeudet eivät ole tärkeitä ja jotka yrittävät jatkuvasti vetää ihmisoikeusmaininnat pois tekstiluonnoksista tai muokata sanavalintoja ympäripyöreiksi. Asia on turhauttava ja vie aikaa päästövähennyksiin keskittymisestä, mutta ilmastokriisin vastaista työtä ei voi tehdä uskottavasti eikä kestävästi ilman ihmisoikeuksien kunnioittamista. 

Iltapäivällä osallistuin etänä Suomen valtuuskunnan kokoukseen, johon mahtuu paikan päälle koronatilanteesta johtuen vain kymmenen henkeä kerrallaan. Kokouksen avasi ympäristöministerimme Krista Mikkonen. Puhuimme YK:n ilmastokokouksen yleislausunnosta ja sen sorvaamisesta sekä muutamista keskeisistä neuvottelukysymyksistä. Esitin toiveenani, että yleislausuntoon saataisiin kirjattua selkeämmin luonnon ja luontoratkaisujen keskeisyys 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. 

Keskiviikko 10.11.

Nyt ilmastoneuvotteluissa vaikuttaa olevan niin sanotusti tekemisen meininki. Kokouksen yleispäätöksestä tuli luonnos, jota kaikki paikalla olevat tahot tutkivat ja kirjoittavat omia tarkennustoiveitaan, joita he haluavat lopulliseen tekstiin lisättävän, muokattavan tai siitä pois jätettävän. 

Tapasimme paikan päällä olevalla järjestöporukalla ympäristöministeri Krista Mikkosen. Suomen luonnonsuojeluliiton lisäksi mukana oli ympäristöjärjestö WWF, suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingo ja Suomen lähetysseura. Koska Mikkonen on mukana sopeutumiskysymystä käsittelevissä ministerikonsultaatioissa, puhuimme paljon myös sopeutumisesta, sen rahoittamisesta ja mittaamisesta. Puhetta oli myös toki markkinamekanismista ja siitä, kuinka tärkeää on, että mekanismi rakennetaan tukemaan aidosti kunnianhimoista ilmastotyötä. Verkostomme tehokas ekosysteemitiimi oli puoleen päivään mennessä koonnut sanamuotoja myöten oman ehdotuksensa yleispäätöksen luontolauseiden terävöittämiseksi. Olin ennen tapaamista ehtinyt ottaa siitä printin, jonka jätin Mikkoselle ja hänen avustajalleen, jotta heillä on jotain kättä pidempää yleispäätösluonnoksen kommentointiin. 

Myös markkinamekanismeista tuli uudet paperit luettaviksi ja arvioitaviksi. Markkinamekanismien keskeisten kiistakysymysten käsittely siirtyy nyt poliittiselle tasolle. 

Euroopan Climate Action Networkin hybridikokouksessa saatiin tekniikka toimimaan oikein! Eihän siihen kuin viikko mennyt…

* * * * * * * *

Perjantai 5.11.

Nyt alkaa näiden neuvottelujen tarkkaileminen tuntua mielessä ja kehossa. Päässä hurisee ja jaloissa painaa. 

Illan osallistuin ystäväni kutsumana ceilidh’iin, skotlantilaiseen illanviettoon. Siellä minulta kysyttiin, olenko nähnyt Leonardo DiCapriota kokousareenalla. En ollut kuullutkaan, että myös ilmastoasioista kiinnostunut ja miljoonia dollareita ympäristöjärjestöille lahjoittanut Hollywood-tähti pyörii ilmastoneuvotteluissa.

Lauantai 6.11. 

“Mitä me halutaan? Ilmasto-oikeudenmukaisuutta!” Tänään Glasgowssa järjestettiin jättimäinen Global Day of Action -ilmastomielenosoitus, johon osallistui järjestäjien mukaan arviolta 250 000 ihmistä. Paikallisella Elokapinalla eli Extinction Rebellionilla oli rumpurykmentti pitämässä yllä mielenosoittajien mielialaa tihkusateessa. Marssille osallistui kansalaisjärjestöjä, perheitä, kaveriporukoita, Skotlannin itsenäisyysliikkeen väkeä, paikallisia ilmastovanhempia, polkupyöräilyn edistäjiä sekä terveydenhoitajia ja lääkäreitä, jotka varoittavat ilmastokriisin johtavan myös terveyden kriisiin. Kulkueelle oli kertynyt paljon katsojia katujen varsille ja talojen ikkunoihin. 

Marssin seuraamisen jälkeen siirryin majoitukseeni perehtymään seuraavana päivänä käsiteltäviin asioihin.

Sunnuntai 7.11.

Osallistuin kansainvälisen Climate Action Network:in strategiapäivään. Tärkeimpänä asiana kansalaisjärjestöjen kannalta on se, että uuden neuvotteluviikon alkaessa meidän pitää rummuttaa viestejämme entistä ponnekkaammin. Ilmastokokouksessa pyritään löytämään sopu Pariisin sopimuksen sääntökirjasta, mukaan lukien markkinamekanismien pelisäännöistä (artikla 6). Pohdinnassa on esimerkiksi, millä periaatteilla yhdessä maassa saavutettuja päästövähennysyksiköitä voi kaupata toiselle valtiolle, joka käyttäisi niitä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Artikla 6:n osalta neuvottelijat ovat ensimmäisen viikon neuvotteluiden jäljiltä ja käytäväpuheiden perusteella hieman valmiimpia sopimukseen, mutta on erittäin tärkeää saada siihen vahvasti mukaan ihmisoikeuksien ja alkuperäiskansojen oikeuksien huomioiminen. Sopimuksen tulee tehdä kaksoislaskenta mahdottomaksi, eikä vanhoja päästövähennysyksiköitä saa uudelleenkäyttää. Edelleen kansalaisjärjestöjen kannalta olisi parempi, että sopimusta ei syntyisi ollenkaan kuin että syntyisi huono sopimus. 

* * * * * * *

Keskiviikko 3.11.

Tapasin Suomen pääneuvottelijan Marjo Nummelinin Suomen delegaation tiloissa. Delegaatioiden tilat ovat valkoisia kontteja suuressa hallissa. Kuin sattuman kaupalla löysin Suomen tilat nopeasti ilman karttaa. 

Marjo Nummelin kertoi, että teknisten yksityiskohtien neuvottelut ovat lähteneet hyvin käyntiin. Näissä neuvotteluissa ei ole ollut parin päivän tyhjäkäyntiä, jota joskus aiemmin neuvotteluissa on ollut. Neuvottelijat ovat istuneet pöytiin päättäväisenä. 

Neuvotteluissa käsitellään monia sellaisia teknisiä yksityiskohtia, jotka ovat jääneet sopimatta Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Jos näistä asioista saataisiin sovittua, vauhdittuisivat päästövähennykset ja globaali kuumeneminen voitaisiin saada rajattua 1,5 asteeseen tai ainakin alle kahden asteen.  

Torstai 4.11.

Yksi tärkeä neuvottelukohta täällä YK:n ilmastokokouksessa on valmis etenemään poliittiseen päätöksentekoon! Euroopan unioni ajaa sitä, että valtioiden tulisi tarkistaa ja uusia päästövähennystavoitteensa viiden vuoden välein. Eri maat ajavat erilaisia aikajänteitä tälle tärkeälle Pariisin ilmastosopimuksen yksityiskohdalle. Tämän ensimmäisen kokousviikon aikana käydään siis neuvotteluja siitä, missä muodossa asiat etenevät ensi viikon ministerineuvotteluihin, joissa tehdään varsinaiset poliittiset päätökset. Ensi viikon neuvotteluihin on nyt valmistunut yhdeksän erilaista vaihtoehtoa siitä, miten tämä aikajänne-asia voitaisiin ratkaista. Ministerit päättävät valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta,  miten asia muotoillaan Pariisin sopimuksen sääntökirjaan.   

Puheenjohtajamaa Iso-Britannia on käynnistänyt keskustelun kokouksen loppulauselmasta, ja maiden delegaatiot ja muut paikalla olevat tahot kansainlaisyhteiskuntaa myöten sorvaavat omia toiveitaan loppulauselmaan.

Omassa päivässäni tärkeintä oli Suomen valtuuskunnan ensimmäinen kokous, jossa Suomen delegaation jäsenet kokoontuivat kuulemaan neuvottelutilanteen ja vaihtamaan tietoja. Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin halusi kuulla meiltä delegaation jäseniltä, millaiset osallistumismahdollisuudet meillä on ollut tämän viikon kokouksiin. Climate Action Network -verkostossa on huolestuttu siitä, että pääsy kokoushuoneisiin on ollut liian rajoitettua, mutta nyt tilanne on osittain parantunut. Koronatilanne rajoittaa osallistujien määrää kokoushuoneissa, mikä vaikuttaa kielteisesti päätöksentekoprosessin läpinäkyvyyteen. YK on luonut järjestelmän, jossa eri neuvotteluita voi seurata striimin kautta. Itselläni tämä alusta on toiminut, mutta delegaation jäseniltä kuuli ongelmista alustan käytössä. Järjestelmä ei ole toiminut lainkaan tai se on katkaissut kesken striimin eli se ei valitettavasti ole täysin tuonut helpotusta kokousten seuraamiseen. 

Ilmastorahoitusneuvottelut ovat kuulemma tällä hetkellä vielä täysin kesken ja samoin artikla 6:n kohdalla markkinamekanismeissa pyöritellään vaihtoehtoja edelleen, mikä kuuluu ilmastokokouksen prosessiin. Osa prosessin hallintaa on myös tunnistaa se, missä vaiheessa asiat eivät enää etene ja muuttaa joustavasti suunnitelmia, missä neuvottelujen puheenjohtajamaalla on iso vastuu. YK:n edellisessä ilmastokokouksessa Madridissa vuonna 2019 tässä epäonnistuttiin, mutta Iso-Britannia haluaa tältäkin osin onnistua neuvotteluissa.

Koronatapauksia ilmastoneuvotteluissa on ilmennyt “kourallisen verran”, vaikka neuvottelualueelle pääseminen vaatii samana päivänä tehdyn negatiivisen koronatuloksen. Suomen delegaatio on onneksi pysynyt terveenä.

 * * * * * * * * * * 

Maanantai 1.11.

Maailman johtajat kokoontuivat tänään yhteen. Juna-asemalta tullessani huomasin välittömästi, että poliiseja oli kokouspaikalla tuplamäärin. Oli heitä paljon eilenkin, mutta tänään vielä enemmän. 

Kokousalueen ulkopuolella on tänään mielenosoituksia. Aktivistit vaativat maailman päättäjiltä tekoja, ei puheita. 

Sisällä ilmastokokouksen alueella on todella helppo joutua harhaan. Koko ajan tapahtuu kaikenlaista. Sähköposti laulaa ja kaikki muut viestintävälineet myös. Tahti näyttää vain kiihtyvän päivien kuluessa.

Meitä ilmastoneuvotteluita tarkkailevia kansalaisjärjestöjen edustajia puhututtaa se, kuinka hyvin pääsemme osallistumaan tilaisuuksiin. Kokoustiloihin on vaikea päästä, koska paikkoja on koronatilanteen johdosta hyvin rajoitetusti.

Suomen luonnonsuojeluliitto toimii täällä Suomen delegaatiossa. Liitto seuraa myös Climate Action Network -verkostoa ja sen Euroopan jaostoa. Climate Action Network julkaisee päivittäin Päivän Fossiilin -”arvonimen”, jonka saa se valtio, joka hidastaa eniten ilmastotoimia. Nämä myönnettiin ensimmäisenä päivänä Iso-Britannian huonoiksi koetuille kokousjärjestelyille, joiden johdosta osallistujat joutuvat jonottamaan pitkiä aikoja, ja Australialle, joka on paitsi epäonnistunut kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden asettamisessa myös hyväksynyt viime kuukausina kolme uutta kivihiiliprojektia.

Tiistai 2.11.

Valtion johtajien kaksipäiväisen osuuden lopputuloksena kuultiin erilaisia ulostuloja, kuten EU:n ja Yhdysvaltojen globaali metaanisitoumus, johon myös Suomi liittyi. Metaani on hyvin voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy erityisesti märehtijöiden suolistossa, riisiviljelmillä, kaatopaikoilla sekä luonnossa kosteikoilla ja soilla. Metaania karkaa ilmakehään maakaasuputkista ja sitä vapautuu kivihiilikaivoksista. Nyt tehdyn sitoumuksen tarkoituksena on leikata globaalisti 30 prosenttia nykyisistä ihmisperäisistä metaanipäästöistä vuoteen 2030 mennessä. 

Valtion johtajilta kuultiin myös metsäjulistus, jossa yli sata maata sitoutuu lopettamaan metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä. Suomen presidentti Sauli Niinistö hehkutti suomalaisten metsien hoitoa, mutta ei valitettavasti maininnut mitään siitä, että metsien taloudellinen käyttö on johtanut luontokatoon. Kuitenkin ilmastokriisiä täytyisi ratkoa yhdessä luontakadon hillinnän kanssa.

Ensimmäisten päivien ajalta minua ovat ilahduttaneet erityisesti Intian ja Skotlannin lupaukset. Intia ilmoitti, että se pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2070 mennessä. Vaikka tavoite on todella kaukana tulevaisuudessa, Intian suunnitelmat siihen pääsemiseksi ovat konkreettisempia kuin vaikkapa Australian, joka juuri ennen ilmastoneuvottelujen alkua ilmoitti oman hiilineutraaliustavoitteensa vuodelle 2050, mutta ilman mitään suunnitelmaa tämän toteuttamiseksi. Intian välitavoitteita on vuoteen 2030 mennessä lisätä uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa 50 prosenttiin, vähentää päästöjä miljardin tonnin edestä ja päästöjen kasvihuonekaasuintensiteettia 45 prosenttia. 

Skotlannin ilahduttava lupaus on ohjata miljoona puntaa (noin 1,2 miljoonaa euroa) vahinkojen ja menetysten korvaamiseen sellaisissa tilanteissa, joissa ilmastonmuutoksen hillintä ei riitä estämään haitallisia vaikutuksia, eikä ympäristön muutoksiin ole enää mahdollista sopeutua. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vähiten kehittyneet maat ja pienet saarivaltiot. Vahinkoja ja menetyksiä (loss and damages) on pidetty paljon esillä puheissa, mutta tätä ennen ne ovat näkyneet rahoituksessa vain vähän. Skotlannin ele on rahallisesti pieni, mutta symbolisesti suuri, sillä se vahvistaa kehittyvien maiden vaatimukset vahinkojen ja menetysten korvaamiselle ja niin sanotusti avaa pelin. Toiveena on tietenkin, että rikkaat valtiot seuraavat perässä ja avaavat myös rahoitusta vahingoille ja menetyksille. 

Tutustu myös Luonnonsuojeluliiton ilmastotyöhön.

Toimitus: tiedottaja Kia Aarnio