Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kansalaisaloite vauhditti avohakkuiden vaihtoehtoja

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen takana olevat ympäristöjärjestöt iloitsevat Metsähallituksen tuloutusvaatimuksen ja tuottotavoitteiden maltillistamisesta sekä avohakkuiden vaihtoehtojen etenemisestä. Jatkuvalle kasvatukselle olisi kuitenkin pitänyt saada prosentuaalinen tavoite valtion metsissä.

Kuvassa on etualalla puun kantoja ja hakattua metsää. Taustalla näkyy korkeita kuusia. Sää on harmaa ja syksyinen.
Kuva: Jani Sipilä/Greenpeace

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta. Valiokunta edellyttää, että valtion metsien käsittelymenetelmät ovat jatkossa monipuolisia. Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset asetetaan siten, että ne eivät vaikeuta valtion metsien kokonaiskestävää käyttöä.

”Mietinnössä hyvää on valtion metsien tuottotavoitteiden ja tuloutusvaatimusten kohtuullistaminen, koska se mahdollistaa parempien vaihtoehtojen valinnan. Se antaa myös Metsähallitukselle lisää pelivaraa luonnolle parempiin ratkaisuihin. Olisimme kuitenkin toivoneet, että jatkuvalle kasvatukselle olisi asetettu selkeä prosentuaalinen tavoite valtion metsissä”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Kansalaisaloite on johtamassa selkeisiin toimeksiantoihin, joille myös määrättiin tekijä ja aikataulu. Valiokunnan mietinnössä otettiin kantaa valtion metsien käytön monipuolistamisen puolesta.

Avohakkuisiin perustuvalle metsätaloudelle on olemassa vaihtoehtoja. Jatkuvapeitteinen kasvatus on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuut, ja lisäksi se aiheuttaa vähemmän haittaa monimuotoisuudelle, ilmastolle, vesistöille ja virkistyskäytölle. Tätä tukee Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus.

”Metsien lajikadon jatkuminen ja monien tavallistenkin metsälajien uhanalaistuminen kertovat, että nykyinen avohakkuuvaltainen metsätalous ei ole Suomessa kestävää. Kestävyyden määrittelyssä on katsottava kokonaisuutta: puuntuotannon ohella vaikutukset niin luonnon monimuotoisuuteen, vesistöjen tilaan kuin ilmastoonkin on huomioitava nykyistä paremmin”, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Myös kansainvälisesti tulee nyt painetta muuttaa pääasiallinen metsienkäsittelytapa avohakkuista kestävämpään suuntaan. Erityisesti EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategioissa käsitellään avohakkuiden tulevaisuutta. Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite olisi ollut tärkeä paikka määrittää jatkuvan kasvatuksen määrä valtion metsissä.

“Jos Suomi haluaa pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen, sen on otettava kantaa avohakkuisiin. Nuoret sukupolvet eivät kyseenalaista pelkästään avohakkuita, vaan koko metsätalouden roolin meidän yhteisissä metsissämme“, huomauttaa Reija Mikkola Luonto-Liiton metsäryhmästä.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite osoittaa, että kansalaisten aktiivisuus kannattaa.

“Avohakkuut ovat nousseet yleiseen keskusteluun, ja niille pohtivat parempia vaihtoehtoja valtion lisäksi myös moni kunta, seurakunta, yhtiö ja yksityinen metsänomistaja. Kiitämme avohakkuualoitteen allekirjoittajia ison muutoksen vauhdittamisesta. Tällä syntyneellä metsäliikkeellä on vielä paljon tehtävää, kuten viimeisten luonnonmetsiemme suojelu”, sanoo Greenpeace Nordenin apulaismaajohtaja Juha Aromaa.

Seuraavaksi mietintö menee eduskunnan suureen saliin.

“Luonnonsuojelujärjestöt toivovat, että kansanedustajat äänestäisivät omantuntonsa mukaan luonnon ja jatkuvan metsän kasvatuksen puolesta. Valiokunnan mietintö on askel parempaan suuntaan”, sanoo Natur och Miljön toiminnanjohtaja Camilla Sederholm

Vuonna 2018 julkaistun Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 60 000 suomalaista. Aloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka muuttaisi metsähakkuut valtion metsissä jatkuvan kasvatuksen hakkuiksi tietyin poikkeusmahdollisuuksin. Aloitteen voi lukea täältä. Kansalaisaloitteessa ovat mukana Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace Suomi, Birdlife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö.

 

Lue lisää:

Avohakkuut historiaan -nettisivut

 

Lisätietoja: 

Harri Hölttä, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, harri.holtta(a)sll.fi, p. 040 722 9224

Juha Aromaa, apulaismaajohtaja, Greenpeace Norden, juha.aromaa(a)greenpeace.org, p. 050 369 6202

Tero Toivanen, suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi, tero.toivanen(a)birdlife.fi, p. 040 702 8633

Reija Mikkola, metsävastaava, Luonto-Liitto, reija.mikkola(at)luontoliitto.fi, p. 045 117 9610

Camilla Sederholm, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö rf, camilla.sederholm(a)naturochmiljo.fi, p. 045 2700 313

Lisätietoja

Liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Jaa sosiaalisessa mediassa