Ka­las­tus­ra­joi­tus­a­se­tus ei jatkossakaan turvaa kuuttien elämää heinäkuussa

Kalastusrajoitusten ulottamisella heinäkuun loppuun asti on saimaannorppatutkijoiden ja -asiantuntijoiden, ympäristöjärjestöjen sekä suomalaisten ja Saimaan alueen asukkaiden enemmistön tuki. Heinäkuussa Saimaalla kalastaa verkoilla noin 10 ykkösryhmän kaupallista kalastajaa ja reilu 10 000 vapaa-ajan kalastajaa. On demokratian kannalta huolestuttavaa, että enemmistön toive saimaannorpan entistä paremmasta suojelusta ohitetaan pienen joukon intressien takia.

”Tilanteen vakavuutta kuvastaa hyvin se, kuinka eri linjoilla maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö asiassa ovat. Ympäristöministeriössä kuunnellaan saimaannorppatutkijoita ja asiantuntijoita ja siellä ymmärretään, kuinka suuressa ahdingossa saimaannorppa on. Maa- ja metsätalousministeriössä taas kalastus ajaa saimaannorpan suojelun yli”, toteaa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Edellisen asetuksen voimassaolo päättyi 14. huhtikuuta, ja sen jälkeen saimaannorppa on ollut kalastusrajoitusten osalta ilman lain suojaa. Luonnonsuojeluliitto on pettynyt ja turhautunut siihen, ettei maa- ja metsätalousministeriössä nähdä saimaannorpan tilanteen vakavuutta.

Saimaannorpan tulevaisuuden kannalta olisi ollut erittäin tärkeää, että uudessa asetuksessa heinäkuu olisi sisällytetty verkkokalastuskiellon piiriin. Viime asetuskaudella puolet kaikista tietoon tulleista verkkokuolemista tapahtui heinäkuussa.

Asetuksessa myönteistä on se, että muikkuverkot on palautettu verkkokalastuskiellon piiriin, joskin rajoitus kestää vain 20. kesäkuuta asti. Se on kuitenkin viesti siitä, että muikkuverkot eivät ole norppaturvallinen pyydys. Viime asetuskaudella joka neljäs tietoon tulleista norppien verkkokuolemista tapahtui juuri muikkuverkkoihin. Muikkuverkkoja käyttävät lähinnä vapaa-ajan kalastajat, sillä kaupalliset kalastajat pyytävät muikkua pääosin norppaturvalllisesti nuotalla ja troolilla.

Norppakannan hienoisesta kasvusta huolimatta saimaannorppien geneettinen monimuotoisuus heikkenee. Kalanpyydysten lisäksi norppia uhkaa muun muassa ilmaston kuumeneminen. Lisääntymiskykyisiä naaraita on vain noin 110 yksilöä, ja joillain vesialueilla kanta on vain muutaman yksilön varassa. Pieni ja pirstaloitunut kanta on erittäin haavoittuvainen ja uhkia on useita.

Saimaannorpan suojelun tavoitteena on suotuisan suojelun taso, joka on moninkertainen nykyiseen 420–430 yksilöön verrattuna. Jotta suotuisan suojelun taso voitaisiin joskus saavuttaa ja ylläpitää, täytyy norpalle vaarallisista pyydyksistä päästä Luonnonsuojeluliiton mielestä Saimaalla kokonaan eroon.

 

Lisätiedot:

Kaarina Tiainen, saimaannorppa-asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen(a)sll.fi

Lisätietoja