Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

EU:n bio­di­ver­si­teet­ti­stra­te­gia, vieraslajit ja ennallistaminen

Laillisesti sitovat tavoitteet ovat kaiken A ja O. Tämä opittiin EU:n biodiversiteettistrategiasta, missä niitä ei ollut, ja vieraslajilainsäädännöstä, missä niitä jo vähän oli. Tästä pitää ottaa oppia EU:n ennallistamistavoitteisiin.

Suojelupäälikkö Tapani Veistola vastasi 5.4.2021 EU:n laajaan, kaikille avoimeen kyselyyn ”Public consultation on EU biodiversity policy initiatives”. Siinä oli kolme osaa: Evaluation of the EU Biodiversity Strategy to 2020, review of the application of the EU Regulation on Invasive Alien Species, and development of binding EU nature restoration targets for 2030.”

Kyselyssä oli rastituksia ja avovastauksia. Tässä päälinjat:

  • Nykyisen EU:n biodiversiteettistrategian pääongelma oli sen vapaaehtoisuus: kun ei ollut jäsenmaita laillisesti sitovia tavoitteita, toimeenpano jäi puolitiehen.
  • Tämä ongelma osin korjattiin EU:n vieraslajiasetuksella. Senkin laajuus on vielä varsin suppea. Siitä puuttuu keskeisiä lajeja, kuten minkki ja kirjolohi.
  • Laillisesti sitovat tavoitteet on elintärkeää asettaa ennallistamiselle: 15 % joka maalle (ei tappelua biogeografisen alueen maiden taakanjaosta, mihin menisi aikaa). Sitten kansalliset suunnitelmat avoimeen valmisteluun ja tieteelliseeen tarkastukseen (SOVA) sekä Komission hyväksyntään. On mentävä biodiversiteetti edellä mutta ennallistustoimet voivat tukea myös ilmastotavoitteita (hiilirikkaat maat kärkeen). Kaikkia asioita ei voi hoitaa ennallistamissäädöksellä vaan ne  tarvitsevat omia erillistoimia: maatalousympäristöt CAPia, kaupunkiluonto kaavoitusta ja maaperä ikioman lainsäädännön.

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa