Agenda2030-lausunto eduskunnan ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­nal­le

VNS 3/2020 vp

Suojelupäällikkö Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

YmV 3.12.2020

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta ”Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa”

Suomi on Agenda2030-työssä kansainvälisesti katsoen kiitettävän aktiivinen. Asiaan on sitouduttu poliittisesti korkeimmilla päättävillä tasoilla. Tavoitteita on jalkautettu, niitä toteutetaan osallistavasti laajassa yhteistyössä ja niiden saavuttamista myös seurataan. Kestävä kehitys on otettu hyvin huomioon sekä hallitusohjelmassa että EU:n komission vihreän kehityksen ohjelmassa.

Kotimaisia kestävyyshaasteita – ja niiden parannuskeinoja

Suomella on toki yhä monia omia kestävyyshaasteita. Niitä on muun muassa luonnon monimuotoisuuden suojelussa, energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä ilmastopäästöjen vähentämisessä. Keinoja on onneksi muun muassa kohtuutalouden ja kiertotalouden kehittämisessä. Ensi vuonna tehdään myös uusi kansallinen biodiversiteettistrategia. Näissä kaikissa kotimaista työtä tukevat myös EU:n vastaavat ohjelmat.

Rahoituksen viiveet hidastavat toimeepanoa

Uusi hallitusohjelma mahdollistaa monien Agenda2030-työssä viime hallituskaudella tapahtuneiden viiveiden kirimistä. Ne johtuivat ennen muuta luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön rahojen voimakkaista leikkauksista edellisen hallituksen kauden alussa. Nyttemmin tilanne on niiden osalta parantunut, mutta tavoitteista on jääty jälkeen eikä nykyrahoitus riitä niiden saavuttamiseen. Agenda2030-toimien rahoitus on siksi tärkeää varmistaa hallituskauden loppuvuosina ja ottaa huomioon myös jo seuraavan hallituksen kehyksiä valmisteltaessa. Myös selonteon lopussa (luku 7) esitetyt toimet kehittää ylivaalikautista kestävän kehityksen politiikkaa ovat erittäin kannatettavia.

Jatkotyössä katse myös Suomen ympäristöjalanjälkeen muissa maissa

Jatkotyössä tulee ottaa nykyistä paremmin myös Suomen tuotannon ja kulutuksen globaalit vaikutukset ja niiden pahimpien seurausten hillitseminen. Kotimaisesti tulee selvittää entistä tarkemmin esimerkiksi tuontiraaka-aineidemme ympäristövaikutuksia niissä maissa, joissa niitä tuotetaan. Suomen tulee olla aktiivinen kehitysmaissa myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa sekä nykyisen sukupuuttoaallon pysäyttämisessä.

Lisätietoja

– suojelupäällikkö Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

Lisätietoja