Kommentit il­mas­to­vai­ku­tuk­set ja ym­pä­ris­tö­lu­pa­me­net­te­ly -hankkeeseen

ILMASTOVAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖLUPAMENETTELY

Haastattelukysymykset 10–11/2020

SLL: suojelupäällikkö Tapani Veistola, valmistelussa ympäistöjuristi Matti Kattainen ja liittohallituksen jäsen Pertti Sundqvist.

1. Minkälaisena näet ympäristöluvanvaraisten toimintojen ilmastopäästöjen hillitsemisen tilanteen tällä hetkellä?
   

Ilmasto- tai bd-vaikutuksia ei voida pääsääntöisesti ottaa huomioon esim. ympäristöluvissa on asia, josta KHOn presidenttikin on huomauttanut olevan puutteita. Oikeusjärjestelmä ei siis pysty ratkaisemaan ilmastopäästöjen ongelmaa ilman lainsäätäjän tahdon muutosta.

Erityisesti direktiivilaitosten kohdalla tulisi käyttää paremmin jo nyt BREFien antamia mahdollisuuksia ilmastopäästöjen hillitsemiseen. Tähän on mahdollisuus esim BREFien energiatehokkuusvaatimusten kautta. Siitä voisi aloittaa.

 

2. Miten ympäristölupa soveltuu nykyisin ilmastopäästöjen ja -vaikutusten käsittelyyn?
   
   Tällä hetkellä huonosti. Kun BATissa ei ole suoraa päästörajaa tai sen laskentaohjetta, päästöjä ei rajoiteta. Jos asian ottaa esille muistutuksessa tai valituksessa, vastaus on aina sama: “Ilmastopäästöt kuuluvat päästökaupan piirin eikä niitä voi muualla käsitellä”.

Ympäristölupamenettely soveltuisi sinällään myös ilmastopäästöjen käsittelyyn, jos päästöille voitaisiin määritellä mitattavissa olevat tavoitteet lupakohtaisesti. Tavoitteet voitaisiin asettaa ilmastolain sääntelyssä toimialakohtaisesti.

Ympäristöluvassa on hyvä perusta: selvitykset – kuuleminen – luvitus – valvonta – seuranta ja saktiot. Siihen on helppo lisätä uusia päästöjä ja elementtejä.

3. Entä ilmastomuutoksen sopeutumiseen liittyviin toimiin?

Nyt ei. Tulvariskejäkään ei käsitellä kunnolla sijoituspaikoissa.

4. Pitäisikö ympäristölupaharkinnassa ja ympäristölupapäätöksessä käsitellä ilmastopäästöjä ja ‑vaikutuksia?

Kyllä. Tavoite on kohti integroidumpia ympäristösäädöksiä ja lupia. Ilmastovaikutukset ovat osa keskeisiä uusia ympäristövaikutuksia.

Useissa BATeissa on suoraan määrätty energiatehokkuusvaatimukset. Viranomaiset antavat usein löysimmät mahdolliset raja-arvot kaikkiin päästöihin. BAT sisältää kuitenkin vaihteluvälin, ja oletusarvo tulisi olla vaihteluvälin puoliväli. Erityisesti energiatehokkuusvaatimuksilla on suuri merkitys vähennettäessä ilmastopäästöjä.

Asia tulisi huomioida jo YVA-vaiheessa esimerkiksi laitosten sijaintipaikkaa valittaessa ja muutenkin. Myt yvan vastinkappale puuttuu luvan puolella,

5. Entä ilmastonmuutokseen sopeutumista?
   

Ilman muuta. Sopeutumisessa myös tulvariskit, sijaintipaikan suhde ekologiseen verkostoon jne.

Kaikki pitkäaikaisvaikutukset tulisi ottaa huomioon. Jos ravintokasvien kasvukausi muuttuu, sademäärät muuttuvat, lämpötila muuttuu, voivat aikaisemmat päästöt vaikeuttaa muutokseen sopeutumista. Myös tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva tulvinta tulisi huomioida ilmastonmuutoksen pahimpien skenaarioiden mukaan. (Vrt Talvivaaran vesitase, jossa ei huomioitu edes nykyisiä maksimisateita vaan kaikki suunniteltiin vanhojen keskiarvojen perusteella.)

Jotkut direktiivilaitokset aiheuttavat sellaista ympäristön kuormitusta, joka myöhemmin kuormittaa ilmastoa. Sellaisia ovat mm isot eläinsuojat, joiden typpeä sisältävä lanta levitetään pellolle. Pelloilla syntyy ilmastoa kuormittavia typpipäästöjä ja niitä varten raivataan myös turvepeltoja. Ne ovat moniongelmaisia laitoksia, joiden ongelmat pitäisi eri syistä saada paremmin hallintaan.

6. Jos ilmastovaikutukset olisivat mukana ympäristölupamenettelyssä siten, että ne vaikuttaisivat lupaharkintaan ja niistä voitaisiin antaa lupamääräyksiä, miten ne tulisi huomioida menettelyn eri vaiheissa?
   

Nykyinen ympäristönluvan prosessi on hyvä: selvittää – kuulla – luvittaa – seurata – valvoa – sanktioida.

Luvan tiedoksiantovaiheessa tulisi mukana olla jo arvio ilmastopäästöistä ja niiden minimoinnista. (Ennakkoneuvotteluun lupaviranomainen – toiminnanharjoittaja pitäisi kutsua mukaan asianomistajatahot.)

Itse luvassa tulisi antaa selkeät määräykset päästöille. Ensimmäiseksi voisi kokeilla polttolaitosten energiatehokkuusvaatimusten kautta annettavaa ohjausta. Raja-arvoissa voisi huomioida kasvihuonekaasupäästöt per tuotettu energiayksikkö. (Se ohjaisi äkkiä pois turpeesta.)

Uusien lupien antaminen on helppoa, mutta vanhatkin pitää päivittää (projekti, priorisoidusti). Ilmastovaikutusten implementoinnissa ympäristölupiin pitäisi huomioida myös toiminnanharjoittajien yhdenvertainen kohtelu. Siksi myös voimassa oleviin lupiin tulee myös siirtymäkauden aikana lisätä ilmastovaatimuksia siinä määrin, kun se on kohtuullista ja taloudellisesti mahdollista. Uusien lupien kohdalla toiminnanharjoittajien luottamuksensuojaa ei tarvitse yhteiskunnallisesta muutoksesta johtuen suojella samalla tavalla, koska uudet toimijat eivät voi olettaa toimintansa voivan aiheuttaa samalla tavalla haitallisia ilmastovaikutuksia. Vanhat luvat tulee päivittää projektina, kuten BATien muuttuessa on tehty.

7. Tulisiko osana hakemusta ja tarkkailuja käsitellä myös toiminnan epäsuorat päästöt (esim. maankäyttö, raaka-aineketjut, tuoteketjut)?

Kyllä – parempi integraatio on tulevaisuuden suunta.

Tämä voisi tulla huomioiduksi koko ketjun tuotannon tehokkuudessa eli koko ketjun CO2ekv-päästöt per tuotettu tonni. Ks. kohta 12.

8. Missä toiminnoissa ja minkälaisilla rajauksilla ilmastovaikutusten arvioinnin ottaminen osaksi ympäristölupamenettelyä voisi olisi tarkoituksenmukaista ja tuoda lisäarvoa nykyiseen menettelyyn?

Voisi aloittaa varsinkin suurten päästäjien osalta, valtion luvat ensin, kunnat sitten. Voisi aloittaa kokeiluna isoista ja mennä kokemuksen karttuessa alaspäin.

 

9. Jos ilmastovaikutukset huomioitaisiin ympäristölupamenettelyssä, toisiko se lisäarvoa muihin ilmastopolitiikan ohjauskeinoihin kuten päästökauppaan ja energiaverotukseen?
   

Merkittävä uusi keino.

Ilmastovaikutusten selvittäminen lupaa varten antaisi ainakin pidemmällä tähtäyksellä ohjata myös energiaverotusta. Selvitysten ja mittausten perusteella saattaisi näkyä, millaiset toimialat ja tuotantomuodot ovat haitellisempia kuin muut.

10. Muuttaisiko ilmastopäästöjen ja -vaikutusten mukaan ottaminen ympäristölupamenettelyyn sen luonnetta? Millä tavalla?
    

Päästöjä on käsitelty ennenkin, mutta nyt tulisi selvitys – kuuleminen – luvitus – seuranta – valvonta – sanktionti transparentti prosessi.

YVA saisi vastinkappaleen ilmastoasioidenkin osalta luvassa.

11. Minkälaisia vaikutuksia ilmastopäästöjen ja -vaikutusten käsittelyllä ympäristölupamenettelyssä olisi haitankärsijöiden ja muiden asianosaisten kannalta?

Klassisten haitankärsijöiden kuten naapureiden osalta vaikutukset ovat arvattavasti epäsuoria, mutta uusia voivat olla kaukaisetkin (esim. herkkiä ryhmiä ovat saamelaiset).

Ympäristön osalta asialla on hyvin suuri merkitys.

Tavalliselle kansalaiselle suuri merkitys. Jos keskivertokansalaisen päästöjä pitäisi vähentää viidesosaan ja pitkällä tähtäimellä kymmenesosaan, tuotannon ratkasut voivat auttaa kaikkia merkittävästi.

 

12. Voisiko ilmastovaikutukset ottaa ympäristölupamenettelyssä huomioon jollakin muulla tavalla? Miten?
    

Laaditaan eri aloille BAT-määräyksiin yksi lisäys: BAT-raja-arvot päästetylle CO2-ekvivalentille per tuotettu tuotemäärä. Tuo vastaisi siis energiatehokkuusmääräystä. Sen nimi voisi olla tuotannon ilmastotehokkuus tai vastaava.

Sähkön alkuperä tärkeä.

Muutkin kuin päästökauppa-alat, esim. kaivokset ja isot eläinsuojat, tärkeitä.

 

Lopuksi

Meiltä jäi tässä pohtimassa suhde ilmastolain selvitykseen, mutta se kannattaa selvityksessänne muistaa.

Kompensaatioita ei kannata nyt käsitellä YSLn scopessa.

Lisätietoja