Valtioneuvoston selvitys: Uusi kiertotalouden toi­min­ta­suun­ni­tel­ma

E 36/2020 vp

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

TaV 1.10.2020

Valtioneuvoston selvitys: Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma

Suomen kannassa on hyvin tiedostettu asian merkitys: ”…EU:n uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma on kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus, joka tavoittelee kokonaisvaltaista muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. … Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.” Strategia on ”kerran sukupolvessa” -tyyppinen mahdollisuus tehdä tuotannosta ja tuotteiden käytöstä ihmisten ja luonnon kannalta kestävää.

Komission uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma on erinomainen. Sen tausta-ajatuksena on, että tuotesuunnittelulla voidaan vaikuttaa jopa 80 prosenttiin tuotteen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Tämän pohjalta tullaan valmistelemaan useita lainsäädäntöaloitteita. Erityisen ilahduttavia ovat muutamat uudet periaatteet ja suunnitellut strategiat.

Hyvää ohjelmassa on tavoite toimenpiteiden kohdistamisesta sinne, missä niillä on todella merkitystä. Niitä ovat paljon resursseja käyttävät toimialat. Sellaisia ovat esimerkiksi vaatteet, elektroniikka, paristot ja rakentaminen.

Uutena periaatteena komissio esittelee korjauttamisoikeuden (”right to repair”), mikä on erittäin kannatettava aloite. Erityisesti elektroniikan päivitysoikeus ja pyrkimys puuttua tuotteiden suunniteltuun vanhenemiseen ovat tärkeitä tuotepoliittisia tavoitteita. Tässä suhteessa myös komission kiertoelektroniikka-aloite on tärkeä. Hyviä esimerkkejä olisi jo olemassa, esimerkiksi moduleittain korjattavat fair phone -puhelimet, avoimen lähdekoodin ohjelmat ja erilaiset pyrkimykset sovellusten teknologianeutraaliuteen eli käytettävyyteen eri merkkisillä laitteilla ja käyttöjärjestelmillä.

Tärkeää on pyrkimys laadukkaaseen kierrätykseen, jossa kierrätysmateriaalien haitta-aineet on saatu kuriin. Erittäin kannatettava on myös ajatus kiellosta hävittää myymättä jääneet kulutustavarat.

Muita erityisen tärkeitä ajatuksia ovat kiertotalouden käytäntöjen sisällyttäminen tuleviin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin vertailuasiakirjoihin, EU:n tekstiilistrategian laatiminen sekä ruokahävikin vähentäminen ja jätteen synnyn ehkäisy.

Suomen kannassa on nostettu esille monta muutakin kannatettavaa asiaa. Niitä ovat esimerkiksi kestävät julkiset hankinnat ja pyrkimys tehdä kestävistä tuotteista valtavirtaa mm. laajentamalla ekosuunnittelua ja kerätyn tuotetiedon saatavuutta.

Ongelmakohtia

Strategian suurena heikkoutena on, ettei siinä aseteta määrällisiä tavoitteita luonnonvarojen kulutuksen ja kulutuksen vaikutusten rajoittamiseen. Siinä ei aseteta esimerkiksi liike-elämälle jätteen vähentämisen tavoitteita, vaikka se pystyisi tekemään asiassa paljon.

Myös jotkut yksityiskohdat ovat ongelmallisia. Sellaisia ovat esimerkiksi ajoneuvojen osalta maininta kestävistä vaihtoehtoisista polttoaineista sekä rakentamisen yhteydessä mainittu hiilidioksidin varastoinnin mahdollisuuksien selvittäminen. Nämä vaativat vielä paljon täsmentämistä myös molemmista asioista Suomessa ja EU:ssa jo käydyn keskustelun perusteella.

Rakentamisen osalta materiaalien vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin myös maankäyttösektorilla (LULUCF) tulee ottaa läpinäkyvästi huomioon.

Ruoan ympäristövaikutuksia käsiteltäessä ei puhuta lihankulutuksen vähentämisestä. Sille olisi kuitenkin suuret kansanterveydelliset ja ympäristönsuojelulliset perusteet. Yllättävää on myös mikromuovisääntelyn siirtäminen vuoteen 2021, vaikka asiassa on jo tehty paljon.

Kansainvälisiä prosesseja

Laajempaa näkökulmaa ohjelmassa edustavat maininnat vihreän kehityksen diplomatiasta ja kiertotalousmissioista. Nämä vaatinevat vielä paljon konkretisoimista ja tarkempaa tavoitteenasettelua. Myös kansainvälisten keskustelujen aloittaminen luonnonvarojen hallintaa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta on ajatuksena erittäin kannatettava ja kunnianhimoinen, joskaan maailmanpoliittisesti ei ihan helpoimmasta päästä. Astetta helpompi tavoite lienee se, että kauppasopimuksissa otettaisiin huomioon kiertotalouden tavoitteet. Tosin niissä olisi todella tärkeää huomioida myös ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuus kiertotalouden lisäksi. Toimintasuunnitelmassa mainitaan myös pyrkimys kiertotalouteen liittyviin kansainvälisiin standardeihin, jotka olisivat houkutteleva tavoite kestävän kehityksen keskustelulle laajemminkin.

Jatkotyöstä meillä ja EU:ssa

Kokonaisuutena kiertotalouden toimintasuunnitelma merkitsisi toteutuessaan aitoa siirtymää kestävään tuotepolitiikkaan. Juuri siksi se tulee vaatimaan vahvaa sääntelyä, selkeitä taloudellisia ohjauskeinoja ja luotettavia tietojärjestelmiä. Niiden toteutusta tulee Suomen EU:ssa tarmokkaasti vaatia.

Myös Suomen kansallisella tasolla pitää edistää kiertotaloutta muun muassa taloudellisilla ohjauskeinoilla. Varsinkin hallitusohjelman kirjauksia kestävän kehityksen verouudistuksesta kannattaa nyt koronakriisissäkin toteuttaa.

Lisätietoja

• Hanna Aho, suojeluasiantuntija, hanna.aho (a) sll.fi, p. 040 628 9495

• Tapani Veistola, erityisasiantuntija, tapani.veistola (a) sll.fi, p. 0400 615 530

Lisätietoja