Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Pellolta pöytään -strategiasta (Farm to Fork)

Suomen kanta EU:n pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioihin on maatalousluonnon kannalta epätyydyttävä, koska se perustuu niitä ja EUn Suomelle myönteistä budjettipäätöstä edeltäneeseen CAP-kantaan. Sitä vastoin CAP-kantakin pitäisi nyt päivittää näiden uusien asioiden tasolle.

Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemisessa.

E 83/2020 vp

Va. suojelupäällikkö Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

YmV 24.9.2020

Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Pellolta pöytään -strategiasta (Farm to Fork)

Prosessien aikataulujen ja marssijärjestyksen ongelma

Suomen kannassa Pellolta pöytään -aloitteeseen ja biodiversiteettistrategiaan on maatalouden osalta ongelmana, että ne on paljolti sidottu niitä vanhempaan CAP-kantaan. Silloin asiaan vaikutti myös EU:n budjetti, mikä oli johtamassa esimerkiksi ympäristökorvauksen suureen leikkaukseen. Kesällä kuitenkin tehtiin myös EU:n budjettipäätös. Sen mukaan Suomen saamat maastaloustuet tulevat kasvamaan nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Tästä syystä sekä Pellolta pöytään että biodiversiteettistrategiaa tulisi tarkastella myös ympäristöasioiden osalta ilman vanhentuneen CAP-kannan rajoitteita. Lisäksi CAP-kanta tulisi kiireesti päivittää vastaamaan näitä aloitteita ja EU:n budjettikauden uusia mahdollisuuksia.

Maataloudella on hyviä keinoja ja voimavaroja ratkaista myös keskeisiä ympäristöhaasteita, kuten luonnon köyhtyminen, vesien tila ja ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Pellolta pöytään -aloite muodostaa yhdessä biodiversiteettistrategian kanssa tähän hyvän pohjan.

Suomen osalta myönteinen EU:n budjettipäätös lisää CAP-rahoja kuluvaan kauteen verrattuna. Maataloustuottajat saavat koko tukisumman – noin 2 miljardia euroa vuodessa joka tapauksessa. Nyt on kyse vain siitä mihin toimiin heitä kannustetaan.

Olisi tärkeää, että Suomi tukisi Pellolta pöytään -kannoissaankin EU:n biodivesiteettistrategiankin tavoitetta luomuoalan kasvattamiseksi 25 prosenttiin. Tämä tukee Suomen omia mahdollisuuksia lisätä luomualaa. Luomutavoite voisi olla korkeampikin, kuten 30 % (Future Nordic Diets1, Kestävän maatalouden tiekartta2). Luomun edistämiseen eivät riitä perusmuistiossa korostetut markkinaehtoiset keinot, vaan luomua tulee tukea CAPista. Luomun edistämiseen tarvitaan aktiivista politiikkaa, jolla luodaan luomulle edellytyksiä ja toisaalta vahvistetaan kuluttajien kysyntää. Tähän tarvitaan taloudellisia ja informaatio-ohjauksen keinoja.

Suomen tulee kannattaa myös ekologisten ei-tuottavien alojen EU:n 10 % tavoitetta eikä tämän CAP-ohjelmakauden varsin vapaaehtoista 5 % tavoitetta. Vapaaehtoisuus johti Suomessa tällä ohjelmakaudella siihen, että tavoitetta ei edes käytetä ekologiseen alaan kuin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Näin hyöty maatalousympäristön uhanalaisille lajeille on jäänyt hyvin pieneksi.

Hiilipitoisten ekosysteemien kestävä käyttö, suojelu ja ennallistaminen on avainasemassa maankäyttösektorin päästöjen hillinnässä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, näin myös Suomessa. Lisäksi positiivisia vaikutuksia saataisiin myös luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Toimia kannattaa tehostaa koko EU:ssa.

Suomen tulee tukea myös EU:n kemikaalien vähentämisen määrällisiä tavoitteita.

Suomen tulee tukea EU:ssa myös taloudellisia ohjauskeinoja, joilla edistää kestävää ja terveellistä ruokavaliota

Lisätietoja

va. suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

–––––––––––––––––––––––––––

1http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?amp;dswid=4486&pid=diva2%3A1163192&dswid=1982
2https://www.sll.fi/2019/12/17/luonnonsuojelujarjestot-vaativat-maataloustukien-pitaa-hyodyttaa-ymparistoa/

Lisätietoja

Suojelupäällikkö Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa