Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Mari Pantsar: On il­mas­to­pää­tös­ten aika

Turpeen energiakäytöstä luopuminen on keskeinen ja yksi kustannustehokkaimmista tavoista Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Sitran Mari Pantsar luopuisi aluksi turpeen alennetusta verokannasta. Myös turpeen energiakäytön kieltämistä voitaisiin harkita.

Kuva: Unsplash / CC0

Sanna Marinin hallituksen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen. Jo aiemmin, joulukuussa 2018, kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui tekemään Suomen osan ilmaston kuumenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen. Näistä sitoumuksista saa olla ylpeä.

Tavoitteet eivät kuitenkaan ole vielä tekoja.

Ikäviä uutisia ilmastokriisin eskaloitumisesta ja vaikutuksista eri puolilla maailmaa kuulee päivittäin, mutta Suomessakin ilmastotoimien rintamalla tapahtuu liian vähän ja liian hitaasti. Syyskuun budjettiriihessä odotetaankin hallitukselta mittavia ilmastopäätöksiä. On lupausten lunastamisen aika.

Toisaalta on selvää, että pandemian aikana ja sen jälkeen ihmiset ovat myös huolissaan työllisyydestä. Elvytystoimia pitääkin suunnitella siten, että samalla ratkaistaan niin työllisyys-, talous- kuin ilmastohaastettakin.

Hiilineutraalius vuonna 2035 vaatii kattavia ja nopeita toimia kaikilla sektoreilla. Järkevintä kansantaloudellisesti on aloittaa sieltä, missä saavutettaisiin vaikuttavia päästövähennyksiä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Siksi katse kohdistuu turpeen energiakäyttöön.

Vuonna 2018 turpeen poltto vastasi lähes 12 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä ja lähes 16 prosenttia energiasektorin päästöistä. Polton päästöjen lisäksi turvetuotantoalueista aiheutui päästöjä noin 1,8 Mt. Turvesektori työllistää Suomessa noin 2500 henkilöä – ja turpeen polton osuus kansantaloudessamme tuotetusta arvonlisästä on alle 0,1 prosenttia.

Usean viimeaikaisen analyysin mukaan turpeen energiakäytöstä luopuminen onkin keskeinen ja yksi kustannustehokkaimmista tavoista hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Sitra julkaisi kesäkuussa selvityksensä siitä, millaisia vaikutuksia turpeen käytöstä nykyisellään aiheutuu ilmastolle, luonnolle, taloudelle ja työllisyydelle. Samoin selvitettiin, millaisia vaikutuksia turpeen käytöstä luopuminen aiheuttaisi.

Keskeisin tulos oli, että siirtymä turpeen energiakäytöstä on tehtävä reilusti ja oikeudenmukaisesti siten, että alueita ja ihmisiä tuetaan muutoksessa. Keskiössä oleville ihmisille ja organisaatioille on annettava mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin ja toimenpiteisiin. Samalla on tuettava työllisyyttä ja talouden monipuolistumista sekä hyödynnettävä olemassa olevia rahoituskanavia, kuten EU:n reilun siirtymän rahoitusta.

Yksi loppupäätelmä oli, että ennustettavuuden ja taloudellisten voimavarojen järkevän käytön näkökulmasta turpeen alennetusta verokannasta tulisi luopua esimerkiksi vaiheittain viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Jos ennakoidaan, että muut keinot eivät ohjaa energiakäytön lopettamiseen esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä, voitaisiin turpeen energiakäytön kieltämistä harkita.

Samanaikaisesti on tärkeää edistää polttoon perustumattomien ja ympäristöturvetta korvaavien ratkaisujen käyttöönottoa, uusien ratkaisujen tutkimusta ja kehitystä sekä selvittää biomassan kysynnän kasvun vaikutuksia ja mahdollisesti tarvittavaa ohjausta Suomen hiilinielu- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa kannattaisi kehittää ensisijaisesti sellaisia ratkaisuja, joilla on myös vientipotentiaalia ja näin mahdollisuus tehokkaasti lisätä suomalaisten hyvinvointia.

Olemme käyneet paljon keskusteluja selvityksen aiheuttamista ajatuksista ja reaktioista sidosryhmien kanssa ja kiitämme kaikesta palautteesta.

Yhdestä asiasta kaikki ovat olleet samaa mieltä: hiilineutraaliustavoitteesta 2035 ei tule tinkiä ja siirtymä on tehtävä reilusti.

Reilun siirtymän tukemiseksi turpeen energiakäytöstä luovuttaessa suunnittelemme käynnistävämme dialogien sarjan syksyllä 2020. Niissä syvennytään hiilineutraaliussiirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteena on välittää huomiot ja opit dialogeista avoimesti kaikkien toimijoiden käytettäväksi ja pyrimme edistämään eri tahojen keskinäistä yhteistyötä.

Hallitus on vaikeiden päätösten edessä syyskuun budjettiriihessä pandemian ja taloudellisen taantuman keskellä. Ilmastokriisi ei kuitenkaan välitä pandemiasta tai taantumasta, vaan se etenee pelottavan määrätietoisesti, ja kaikkien maiden on tehtävä osansa.

Hallituksen kannattaa suunnata pandemian jälkeiset talouden jälleenrakennustoimet sekä kansallisilla että EU-panostuksilla fiksusti, reilusti ja kansalaisille antamiensa lupausten mukaisesti.

Ilmastotoimet eivät voi yksinkertaisesti enää odottaa. Ne ovat odottaneet jo tarpeeksi kauan – on siis aika päättää, miten toimeentulomme ja hyvinvointimme syntyvät jatkossa.

Mari Pantsar

Kirjoittaja on Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Allekirjoita kansalaisaloite!

Turpeesta luopuminen on helpoin ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä. Allekirjoita kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi.

Siirry allekirjoittamaan