Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto Iijoen viiden vesivoimalan ka­la­ta­lous­vel­voit­tei­den muuttamisesta

17.4.2020

Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle

Viitaten kuulutukseenne PSAVI/3111/2017

Luonnonsuojeluliiton lausunto Iijoen viiden vesivoimalan kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta

Suomen luonnonsuojeluliitto on tutustunut Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon jättämään hakemukseen Iijoen viiden vesivoimalan (Raasakka, Maalismaa, Kierikki, Pahkakoksi ja Haapakoski) kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Liitto lausuu asiasta seuraavaa.

Nykyiset kalatalousvelvoitteet

Näiden viiden voimalan nykyiset kalatalousvelvoitteet ovat vuodelta 1979 (Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 85/79/1) ja vuodelta 1980 (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 5203/80). Velvoitteisiin kuuluvat lohen, taimenen ja siian istutukset, nahkiaisen ylisiirrot ja kalataloudellinen tarkkailu.

Luonnonsuojeluliitto toteaa, että nykytila, jossa velvoitteet ovat pahasti vanhentuneet ja lisäksi alimitoitettuja, on käytännössä laiton. Asian korjaaminen kuuluu kalatalousviranomaiselle, joka on toiminut tässä asiassa erinomaisesti saattaessaan muutoshakemuksen aluehallintoviraston ratkaistavaksi.

Hakemuksen kuvaus

Hakemuksessa esitetään velvoitehoidon painopisteen suuntaamista toimiin, jotka edistävät vaelluskalakantojen palauttamista niiden luonnolliseen elinympäristöön.

Hakemuksessa esitetään voimalaitosten haltijalle mm.

• kalateiden ja alasvaellusreittien suunnittelua, rakentamista ja toimivuuden tarkkailua sekä niihin tarvittavan veden luovutusta korvauksetta,

• lohen ja meritaimenen emokalojen ylisiirtoja ja tukitoimenpiteenä niiden pienpoikasistutuksia Iijoen rakentamattomalle osalle,

• vaellussiian, lohen ja meritaimenen vaelluspoikasistutuksia Iijoen suualueelle,

• pyyntikokoisten kirjolohien ja vähintään 40 cm mittaisten meritaimenten istuttamista Iijoen sisävesialueelle,

• nahkiaisten siirtämistä Raasakan yläpuolelle,

• selvitystä voimalarakentamisen myötä vähävetisiksi jääneiden Iijoen osien vesittämis- ja kunnostamismahdollisuuksista vaelluskalojen poikastuotantoalueiksi,

• selvitystä nahkiaiselle soveltuviksi talvehtimis-, kutu- ja poikastuotantoalueiksi Raasakan yläpuolisella alueella ja

• tarkkailua toimenpiteiden tuloksellisuudesta.

Lupamääräykset tarkistetaan 10 vuoden kuluttua nyt annettavan päätöksen lainvoimiaseksi tulemisesta jätettävällä hakemuksella. Tarkistamisen yhteydessä arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa määrättyjen toimenpiteiden vaikutus ja tehtyjen selvitysten tulokset, sekä annetaan tarvittavat määräykset jatkotoimenpiteistä.

Olosuhteiden olennainen muutos

Hakemuksen lähtökohtana on vesilain 3 luvun 22 §:n tarkoittama olosuhteiden olennainen muutos. Olosuhteet ovat hakemuksen mukaan olennaisesti muuttuneet niin, että velvoitteita voidaan muuttaa.

Luonnonsuojeluliitto toteaa, että hakemuksessa on hyvin laajasti ja seikkaperäisesti tuotu esille niitä lukuisia huomattavia muutoksia olosuhteissa, joita on tapahtunut näiden voimaloiden voimassa olevien lupien jälkeen. Olosuhteet ovat aivan olennaisesti muuttuneet monesta eri syystä. Niitä ovat muun muassa luonnon monimuotoisuutta, kalakantojen hoitoa ja lohen poikastuotantoa koskevan tutkimustiedon lisääntyminen ja muuttuminen, istutusten kannattavuuden heikentyminen, vapaa-ajankalastuksen merkityksen lisääntyminen, Iijoen uiton päättyminen sekä vesistöalueella tehdyt suojelutoimet ja elinympäristökunnostukset. Lisäksi 40 vuoden aikana on tehty uusia kansallisia ja kansainvälisiä strategioita ja uutta lainsäädäntöä, joiden keskeisinä tavoitteina ja vaatimuksina ovat myös rakennetuissa joissa kalojen luontainen lisääntyminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, jokijatkumot, kalojen vaellusten mahdollistaminen ja ekologinen virtaama.

Vahinkoarvio

Hakemuksen mukaan lupaehtojen muuttamisesta ei synny hakijalle korvattavaa haittaa. Voimalaitosten luvanhaltijalle koituu kalateihin tarvittavan vesimäärän luovutuksesta vähäinen taloudellinen menetys suhteessa voimantuotannon määrään yritysten liikevaihtoon ja tuotetun sähköenergian liiketaloudelliseen arvoon nyt ja tulevaisuudessa.

Luonnonsuojeluliitto tähdentää hakemukseen viitaten, että Iijoen kalatalousvelvoite on osoittautunut pahasti alimitoitetuksi. Luvanhaltija on 1960-luvulta lähtien pystynyt tuottamaan omistamissaan voimalaitoksissa sähköä ja hyödyntämään Iijoen vesivoimaa ilman, että kalataloudelle aiheutuvia haittoja olisi kompensoitu täysimääräisesti.

Vaikutukset ympäristöön

Hakemuksen mukaan esitettyjen lupaehtojen toimeenpano vaikuttaa ympäristöön positiivisesti parantamalla vesirakentamisen voimakkaasti muuttamaa Iijoen ekologista tilaa. Toimenpiteet tukevat vaarantuneeksi luokitellun Itämeren lohen, äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen sekä silmälläpidettäväksi luokitellun nahkiaisen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä. Lupaehtojen muuttaminen parantaa niin ikään erittäin uhanalaisen vaellussiian tilaa edistämällä kestävää siikakannan hoitoa.

Luonnonsuojeluliitto painottaa, että lisäksi lupaehtojen toimenpiteet vahvistavat Iijoen vesistössä esiintyvän erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan populaatioita. Lohikalojen luonnontuotannon vahvistaminen on yksi keskeisimmistä raakkuesiintymien suojelutoimista.

Koska vaelluskaloilla ei ole pääsyä Iijoen voimalaitosten yläpuolisille laajoille poikastuotanto- ja lisääntymisalueille, Iijoen alaosan ekologinen tila on vain tyydyttävä. Velvoitteen määräämisessä tulee ottaa huomioon, että sen linjauksilla palautetaan ei ainoastaan vaelluskalakantoja vaan vesistöä hyvään saavutettavissa olevaan tilaan. Hakemuksen tavoitteena onkin panna täytäntöön alueelliset toimet vesipuitedirektiivin sekä Oulu- ja Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ekologisten tilatavoitteiden saavuttamiseksi sekä kansallisen kalatiestrategian, lohi- ja meritaimenstrategian ja uuden kalastuslain toteuttamiseksi.

Luonnonsuojeluliitto viittaa tässä yhteydessä lisäksi Euroopan komission 26.2.2019 raporttiin (SWD(2019) 46 final) Suomen toisen kauden vesienhoitosuunnitelmista. Komissio suosittelee, että Suomen tulee varmistaa, että ekologinen virtaama implementoidaan kaikkiin vesistöihin. Lisäksi Suomen vesivoimaloiden lupaehdot tulee komission vaatimuksen mukaan tarkistaa vesipolitikan puitedirektiivin mukaisiksi eritysesti ekologisten virtaamien, kalateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden saamiseksi lupaehtoihin.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä on lisäksi hyvin merkittävä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vaikutus. Niiden avulla mahdollistetaan vesiluonnonvarojen aiempaa monipuolisempi ja laajempi kestävä hyödyntäminen Iijoen vaikutusalueella. Toimenpiteet parantavat edellytyksiä kestävän kalastuksen järjestämiselle ja muiden vaelluskaloihin liittyvien ekosysteemipalvelujen tuottamiselle.

Vaelluskalojen palauttamista edistävillä toimilla on erittäin laaja kannatus ja arvostus jokivarressa ja virkistyskalastajien keskuudessa.

Maa- ja metsätalousministeriö on viime vuonna uusinut Suomen vanhentuneen vapaa-ajankalastusstrategian. Vapaa-ajankalastuksen merkitys tärkeänä luontokontaktina on massamme kasvanut ja kalastajien motiivit ovat muuttuneet. Yhä useammalle suomalaiselle virkistyskalastajalle ja kalastusmatkailijalle on hyvin tärkeää luontaisesti lisääntyvät kalakannat ja vaelluskalakantojen vahvistuminen.

Vaatimukset

Luonnonsuojeluliitto pitää esitettyjä uusia kalatalousvelvoitteita erittäin hyvin perusteltuina ja kannattaa hakemuksen hyväksymistä lähes sellaisenaan.

Liitto esittää kuitenkin seuraavia muutoksia esitettyihin uusiin velvoitteisiin:

1) Uusimissa suunnitelmissa kaikki Iijoen voimalaitosten yhteyteen tehtävät kalatiet on suunniteltu toteutettavaksi teknisinä kalateinä. Liitto vaatii, että kalatiet on suunniteltava ja toteuttava luonnonmukaisina ohitusuomaratkaisuina. Tämä mahdollistaa myös muiden kuin vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden vapaan kulun Iijoen vesistössä.

2) Esitetyn uuden velvoitteen mukaan Iijoen vähävetisten vanhojen uomien vesittämis- ja kunnostamismahdollisuudet selvitetään ja 10 vuoden päästä annetaan tarvittavat määräykset jatkotoimiksi. Liitto vaatii, että samassa yhteydessä tulee antaa myös Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten vähävetisten uomien vesittämiseksi ja kunnostamiseksi tarvittavat määräykset sekä säännöstely- ja voimalaitospatoihin tarvittavia lisäkalateitä koskevat määräykset.

3) Liitto vaatii, että myös edellä mainittujen uomien säännöstelypadoille tulee velvoittaa luonnonmukaisten ohitusuomien tekeminen. Luonnonuomien kautta on johdettava ekologinen virtaama, joka mahdollistaa luonnonuomaan ympärivuotisen virtaaman ja niiden käytön vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueina. Vanhojen uomien käyttöönotolla (pohjapatojen purkaminen ja elinympäristön kunnostaminen kutu- ja poikastuotantoalueiksi) saadaan satoja hehtaareja palautettua koskipinta-alaa. Säännöstelypatojen ohitusuomien kautta pääsevät liikkumaan vesistössä myös muut kalalajit kuin lohi ja taimen. Ohitusuomat voivat toimia myös lisääntymis- ja poikasalueina. Ekologinen virtaama luonnonuomissa mahdollistaa jatkuvan vaelluksen. Iijoen vesistön merellisten vaelluskalojen nousualueen vaelluskaloista riippuvaiset jokihelmisimpukkakannat tarvitsevat lohen ja meritaimenen palautumisen mahdollisimman pian, sillä niiden lisääntyminen on käytännössä loppunut lähes 60 vuotta sitten joen sulkemiseen.

4) Luonnonsuojeluliitto vaatii, ettei kirjolohta tulee enää käyttää uusitun velvoitteen hoitolajina. Esitetyn uuden velvoitteen mukaan on Raasakan voimalaitoksen yläpuoliselle vesialueelle on istutettava vuosittain 5 000 kg pyyntikokoista kirjolohta. Kirjolohi on kuitenkin maailman kahdeksan haitallisimman vieraslajin luettelossa (Kansallinen vieraslajistrategia s. 46). Ilmastonmuutoksen myötä on suhtauduttava varovaisuusperiaatteella kirjolohien istuttamiseen taimen- ja lohivesiin. Kirjolohesta voi olla haittaa alkuperäislajistolle vaikka sen istutuskaloista olisi tehty lisääntymiskyvyttömiä, koska ne voivat syödä kaloja ja mätiä. Kirjolohen käyttö hoitolajina ei ole enää siinä vaiheessa perusteltua, kun muita alkuperäisiä lohikaloja palautetaan alueelle poikasistutuksin, emokalasiirroin ja luonnonlisääntymisen avulla.

Lisätietoja

– liittohallituksen jäsen Markku Marttinen, puhelin 044 759 9717, k.markku.j.marttinen (a) gmail.com

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Päivi Lundvall

toiminnanjohtaja

Lisätietoja