Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit kotimaisen kalan edis­tä­mis­oh­jel­mas­ta

26.2.2020

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten kommenttimahdollisuuteen EMKR-työryhmälle

Luonnonsuojeluliiton kommentit kotimaisen kalan edistämisohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kommenttimahdollisuudesta. Asiasta löytyi Tiimeristä kalvosarja, jota tässä kommentoidaan.

Kalan käytön lisääminen on järkevää lihan kustannuksella, ja kotimainen kala on lähtökohtaisesti parempaa kuin esimerkiksi Norjan lohi tai ylikalastetut suurten merien kalakannat. Toisaalta kalan käytön lisäämisen täytyy tapahtua ekologisesti ja eettisesti kestävästi. Tähän ohjelmatyössä ja EMKR-rahoituksessa on mahdollisuuksia.

1 Kasvun perusrtana ovat vahvat kalankannat, ympäristön hyvä tila ja vastuullinen toiminta

Tavoitteet 1.1 – 1.2 ovat hyviä. Olennaista on kalakantojen tila. Siinä uhanalaisten kalojen lisäksi tulisi ottaa huomioon silmälläpidettävät. Monen lajin monesta kannasta seurantatiedot ovat kuitenkin heikot. Useimpien kalakantojemme kestävää enimmäistuottoa tms. kestävyyslukuja ei tunneta. Kiintiöitäkään ei ole kuin muutamalla EU:n kiintiölajilla. Ravintoverkoista ja niiden kestävyydestä ei tiedetä senkään vertaa kuin lajeista ja kannoista. Luken resurssit pitäisi todellakin varmistaa ja niitä parantaa.

1.3 – 1.4 Lohiasetuksen uudistamisesta on tehty hiljattain laajapohjainen esitys MMM:lle.

https://www.sll.fi/2020/02/19/esitys-maa-ja-metsatalousministeriolle-lohenkalastuksen-saantelytoimenpiteiden-muuttamiseksi/

1.5 Innovatiivisten rahoitusmuotojen kehittäminen on kannatettavaa (vertaa myös European Green Deal). Kutualueiden ja vaellusreittien kunnostaminen on kaikkien edun mukaista.

Mittarit: Vesiviljelyssä ei riitä se, että päästöjä tuotettua kiloa kohti vähennetään suhteellisesti. Olennaisempaa on, että ravinnepäästöjen absoluuttinen määrä Itämerellä ei kasva.

2 Kala ilmastoruokapolitiikan ”ytimeen”

Jukiset hankinnat ovat hyvä keino edistää kotimaista kalaa.

Edistämisohjelman ympäristövaikutusten arvionnissa tulee toki ottaa huomioon myös vertailut kasvisruokaan (”0+ -vaihtoehto”).

3 Alkutuotannon edellytysten ja jatkuvuuden turvaaminen

3.1 Luonnonsuojeluliitto korostaa, että ilmastonmuutos uhkaa heikentää Itämeren heikkoa tilaa entisestään. Siksi kalanviljelystä – tai mistään muustakaan ihmistoiminnasta – tulevien ravinteiden määrää ei voida lisätä grammaakaan nykyisestä. Tässä eivät mitkään ohjeet ja toimialasopimukset auta. Sijainninohjauksen uudistuksessa uusi vesiviljely tulee suunnata ulkomeren sijasta suljettuun kiertoon, kiertovesilaitoksiin ja pienen lisäkuormituksen kestäville sisävesille.

3.2 Kalastajien määrän lisääminen ja keski-iän laskeminen on haastavaa. Nykyisen trendin taustalla on yleisempi väestöllinen ja alueellinen muutos. Se on sama muussakin alkutuotannosta maa- ja metsätaloudesta virkistyskalastukseenkin asti.

3.3 Hylkeiden kanssa on opittava elämään rauhallista rinnakkaineloa. Tässä pyydysten ja teknisten suojausten kehittäminen on paras, kestävin ja pisimpään vaikuttava keino. Sivusaaliin määrää tulee samalla vähentää. Hylkeiden hoitosuunnitelma olisi hyvä ajatus, mutta sen luonnos ei ole ollut vielä edes lausunnolla.

3.4 Hylje- ja merimetsokorvauksia tulee jatkaa uudella ohjelmakaudella. Mahdollinen kuolleiden hylkeiden ”jätehuoltoavustus” tulee kohdentaa hallikoiraisiin ja 1-luokan ammattikalastajiin. Siitä ei saa tehdä piilotettua tapporahaa.

3.5 Tuore kansallinen merimetsostrategia ja toimenpidesuunnitelma (2019) on valmis – ja sitä toteutetaan jo.

4 Uudistuminen ja kiertotalouden ratkaisut vaudhittvaat kasvua

4.1 Vesiviljelyssä kiertovesilaitokset ja suljetun kierron ratkaisut ovat parhaita. Merialueella tuotantoa ei voi kasvattaa kestävästi muuten kuin tehostamalla toimintaa nykyisten päästörajojen sisällä. Kukaan ei saa lisätä päästöjä grammaakaan Itämereen, koska meren tila on heikko ja ilmastonmuutos lisää voimakkaasti maalta tulevaa kuormitusta.

Eläinten hyvinvointiin olisi aika ruveta kiinnittämään huomiota sekä kalastuksessa että vesiviljelyssä (myös esimerkiksi luomu ja ASC- tms. sertifionti, virikekasvatus, eettinen tainnus jne.).

Haitallisten vieraslajien (kuten kirjolohi) sijalle tulee etsiä kotimaisia vaihtoehtoja.

4.2 Kalanjalostuksen investointituet ovat kannattavia. Jalostus on pullonkaula mm. silakan voittokulun tiellä.

4.3 Kalatuotteiden vientiä varten tulee kehittää myös MSC, ASC- ja luomusertifiointia.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola

erityisasiantuntija

Lisätietoja