Metsien käyttö on mietittävä kokonaan uudelleen

Viime aikoina politiikkaa on ohjannut käsitys siitä, että metsähakkuita voidaan lisätä, eikä se pienennä hiilinieluja. Aiemmat tutkimustulokset ja Luken uudet luvut eivät tue tätä näkemystä. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on haastanut tätä näkemystä jo aiemmin.

Ei ole myöskään näyttöä siitä, että puutuotteiden hiilinielu kasvaisi oleellisesti. Lyhytikäisten puutuotteiden osuus päinvastoin kasvaa ja puutuotteiden hiilinielu on jatkossakin pieni. Rakenne ei ole muuttumassa. Ei ilman toimia.

Tuoreet laskelmat vahvistavat, että toimiin hiilinielujen vahvistamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Metsien käyttö on mietittävä kokonaan uudelleen.

Hiilinielua pienentävälle ja lyhytikäisiä tuotteita valmistavalle teollisuudelle ei voi myöntää investointitukia. Sen sijaan on tuettava tutkimusta ja tuotekehitystä, jotka parantavat metsäteollisuuden kestävyyttä ilmastonäkökulmasta. Tuotantoa pitää siirtää pitkäikäisiin tuotteisiin. Taloudellista arvoa arvioitaessa on myös otettava huomioon esimerkiksi luontomatkailun arvo ja työllisyysvaikutukset.

Yhteiskunnan tuet teollisuudelle ja metsänomistajille on suunnattava siten, että ne ohjaavat metsien järkevään käyttöön. Tällä hetkellä näillä tuilla haetaan maksimaalista hakkuumäärää sekä tuetaan lyhytikäisten puutuotteiden tuotantoa ja avohakkuumetsätaloutta. Näin ei voi jatkossa olla. Tukipolitiikka on uudistettava.

Jatkuvapeitteisellä kasvatuksella voidaan parantaa metsätalouden tilannetta hakkuuvaiheessa. Jatkuvapeitteinen kasvatus pienentää maaperäpäästöjä, koska se vähentää maanmuokkauksen tarvetta. Avohakkuut on kiellettävä ensisijaisesti valtion metsissä ja turvemetsissä.

Eilen eduskunnan lähetekeskustelussa keskusteltiin Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta. Aloite vaatii jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtymistä valtion metsissä. Se olisi askel kohti ilmaston kannalta viisasta metsätaloutta.

Metsähakkuiden kiertoajan pidentäminen on yksi osa ratkaisua. Edellisessä metsälakiuudistuksessa laista poistettu hakkuukypsyysraja on palautettava lakiin. Lisäksi lain ilmastovaikutukset on arvioitava huomattavasti edellistä uudistamiskertaa paremmin. Jotkut tahot ovat esittäneet myös metsittämistä, mikä voi sopia joillekin kohteille.

Oleellista on tehdä oikeita toimia riittävässä mittakaavassa, jotta ilmastopolitiikan vaikuttavuus ja uskottavuus säilyvät.

Paloma Hannonen

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija. 

Lisätietoja