Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Sai­maan­norp­pa­kan­ta rikkoi 400 yksilön rajan – suojelutyö on oikealla uralla ja nyt sitä pitää lisätä

Metsähallitus on tänään julkistanut saimaannorpan kanta-arvion talvikaudelta 2018–2019: norppia on nyt arviolta 410 yksilöä. Suojelun välitavoitteena ollut 400 saimaannorpan raja on siis virallisesti ylitetty. Kuuttejakin on arvioitu syntyneen tänä vuonna hyvissä pesimäolosuhteissa 88. Tämä luku perustuu kuitenkin vahvasti vain arvioihin, sillä pesälaskentaolosuhteet olivat huonot.

Sanelma-kuutti pelastettiin viime kesänä muutaman Saimaan alueen eläinlääkärin nopean toiminnan ansiosta. Kuva: Kaarina Tiainen

Hillittyyn juhlaan on siis aihetta. Olemme suojelutyössä oikealla polulla. Tosin vasta hyvin alussa.

Alussa siksi, että norppa on edelleen erittäin uhanalainen ja kanta on pieni. Uhka- ja epävarmuustekijöitä saimaannorpan elämässä riittää edelleen. Suotuisan suojelun taso on vielä hyvin kaukana – todennäköisesti jossain nelinumeroisessa luvussa. Suojelutyölle on siis edelleen tarvetta, ja sitä on ennemminkin lisättävä kuin tyydyttävä nykytasoon.

Ilmastonmuutos ja sen myötä tulleet leudot talvet ja epävakaat pesimäolosuhteet ovat todellisuutta jo nyt ja aiheuttavat selkeän epävarmuustekijän saimaannorpan kannan kasvulle. Samanaikaisesti erittäin uhanalaisen eläimen geneettinen monimuotoisuus on kapea, sillä kanta on pirstoutunut osapopulaatioiksi Saimaan eri vesistöalueille. Pihlajavedellä ja Haukivedellä, mitkä kattavat reilun viidesosan koko Saimaan pinta-alasta, elää yli puolet kaikista saimaannorpista. Se tarkoittaa sitä, että useilla muilla alueilla kanta on heiveröinen ja kasvaa erittäin hitaasti, jos juuri ollenkaan. Saimaannorpan levinneisyysalue on jaettu 13 Saimaan vesistöalueeseen, joista kahdeksassa kanta on alle 20 yksilöä. Niistä kolmessa kanta on jopa alle 10 yksilön varassa.

Jatkossa suojelutyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota alueille, joissa kanta on pieni ja jonne norppa pyrkii levittäytymään. Nämä alueet ovat edelleen suurelta osin esimerkiksi kalastusrajoitusten ulkopuolella.

Kalanpyydyskuolleisuus verottaa edelleen saimaannorppakantaa. Tänä vuonna on löytynyt kuusi kalanpyydyksiin kuollutta norppaa, mutta todellinen luku on kaksin–kolminkertainen. Hyvä uutinen on se, että kalastusrajoitukset ovat tehokas suojelukeino. Kun vielä kymmenisen vuotta sitten noin 20 prosenttia syntyneistä kuuteista saavutti lisääntymisiän, on luku nyt noin 25 prosenttia.

Norpalle vaarallisia pyydyksiä ovat kaikki kalaverkot, myös muikkuverkot, ja löysänieluiset katiskat. Vaihtoehtoisia tapoja kalastaa on jo nyt ja uusia norppaturvallisia pyyntimuotoja kehitetään koko ajan.

Kaarina Tiainen

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen

  • +358 50 530 3270
  • kaarina.tiainen(a)sll.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa