Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Turpeelle tarvitaan exit-strategia – viivyttely on vaarallista kaikkien kannalta

Turvepellot ovat Suomen ikioma ilmasto-ongelma. Maamme pelloista vain kymmenesosa on turvemaita, mutta niistä tulee kymmenesosa Suomen ilmastopäästöistä. Tarvitsemmekin turve-exitin, kirjoittaa blogissa erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Luonnonsuojeluliitto kannusti hallitusta ilmastobudjetin tekoon vuoden 2019 budjettineuvotteluissa. Hallituksen on puuttuttava turpeen verotukeen vuoden 2020 budjettiriihessä. Kuva: Oona Lohilahti/Luonnonsuojeluliitto

Miten turvepeltojen käyttöä voitaisiin kehittää ilmastolle paremmaksi? Tätä aihetta käsiteltiin Sompa-hankkeen seminaarissa Viikissä 24. syyskuuta. Seminaarissa Sabine Wichmann Greifswaldin yliopistosta esitti, että kaikki turvemaat pitäisi ennallistaa vettämällä. Jos turvepeltoja käytetään, pitäisi kehittää kosteikkoviljelyä. Siihen sopisivat muun muassa sammalet, kihokki tai energiapaju.

MTK:n ja Suoseuran lisäksi myös Luonnonsuojeluliitto sai pitää kommenttipuheenvuoron tilaisuudessa. Luonnonsuojeluliiton edustajana oli helppo olla Wichmannin kanssa pitkälti samaa mieltä. Ilmaston lisäksi turvemaiden ennallistaminen auttaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen suojelussa.

Mitä pitäisi tehdä, jotta turvepelto-ongelma saataisiin ratkaistua?

Ensimmäisenä pitää varmistaa, ettei uusia turvepeltoja enää raivata. Se tulee kieltää EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa. Uusille turvepelloille ei pidä ainakaan maksaa tukia.

Suurin osa turvepeltojen raivauksesta tehdään karjatilojen laajennusten lannanlevitysaloiksi. Lantaongelmaan on parempi ratkaisu: kiertotalous. Ensin otetaan lannasta biokaasu polttoaineeksi, ja lopun voi käyttää lannoitteena.

Suomessa on tärkeää toteuttaa soidensuojelun täydennysohjelma ja alkaa ennallistaa soita. Tästä ja rahoituksesta on jo lupaukset hallitusohjelmassa.

Tämän lisäksi on kehitettävä ongelmallisimpien turvepeltojen ennallistamista ja kosteikkoviljelyä. Siihen tarvitaan tutkimusta ja kehittämistä, koska kokemuksia niistä ei ole vielä paljon. Vedenpinnan nosto säätösalaojituksella ja kasvipeitteisyyden lisääminen ovat hyvä alku.

Sompa-hankkeen tulosten mukaan vettämisen voisi aloittaa vajaatuottoisilta turvepelloilta. Luonnonvarakeskuksen mukaan turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt olisi mahdollista puolittaa nopeasti niiden vettämisellä ja jäljelle jäävien turvepeltojen kasvipeitteisyyden ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä.

Muutokseen vaadittavista toimenpiteistä on onneksi saatu jo kirjauksia hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa lukee esimerkiksi, että ”Käynnistetään kannattavaan ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys- ja kosteikko-ohjelma. Edistetään viljelytekniikoiden käyttöönottamista, joilla voidaan joko lisätä hiilensidontaa tai vähentää ilmastopäästöjä (muun muassa kosteikkoviljely ja biohiili).”

Turpeen käytölle exit-strategia

Suomessa tarvitaan strategia turpeen poltosta luopumiselle ja turvepeltojen käytön vähentämiselle. Tällainen exit-strategia voisi olla osa Suomen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaa. Työhön tulee sisällyttää myös suopeltojen ilmaston kannalta kestävämpi hoito. Tämä tarve on todettu hallitusohjelmassakin.

Työssä voisi käyttää myös EU-rahoja, maatalouden lisäksi rakenne- ja sosiaalirahastojen tukea. Näin tehtiin Saksassa kivihiiliteollisuuden alueilla, kun kaivoksia suljettiin. Hiilikaivostoiminnalle kehitettiin kestävämpiä vaihtoehtoja ja työpaikkoja. Näin edistettiin muutosta sosiaalisesti ja aluetaloudellisesti kestävällä tavalla.

Viivyttely turpeen hallitussa alasajossa on kaikkien kannalta vaarallista. Se merkitsee toisaalta isompia päästöjä, mutta myös turpeen käyttäjille aikanaan kovempaa turve-exitiä.

Katso koko seminaari täältä.

Tapani Veistola
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton maataloutta seuraava erityisasiantuntija

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa