Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto hallin ja itämerennorpan met­säs­tys­a­se­tuk­sis­ta 2019–2022

28.6.2019

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöihinne 27.5.2019 Dnro 760/01.03/2019 ja 6.6.2019 Dnro 915/01.03/2019

Luonnonsuojeluliiton lausunto hallin ja itämerennorpan metsästysasetuksista 2019–2022

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa näistä kahdesta asetusluonnoksesta seuraavaa.

Yleistä

Yleisesti ottaen merihylkeiden kiintiöitä ei tule antaa esitetyllä tavalla moneksi vuodeksi. Ensinnäkään lausuntopyyntöjen yhteydessä ei ole Luonnonvarakeskuksen lausuntoa kantojen tilanteesta, jollainen on muiden vastaavien kiintiöasetusten perusta. Toiseksi lajien hoitosuunnitelma on vasta valmisteilla. Kolmanneksi suunnitteilla on kalastusta koskeva halleja koskeva korvausasetus, joka voi vaikuttaa metsästykseen ja toisaalta myös tietoihin sivusaaliskuolleisuudesta.

Halli

Hallikanta ei ole kasvanut Suomen alueella vuoden 2006 jälkeen, vaikka kasvua on ollut eteläisemmällä Itämerellä. Maa- ja metsätalousministeriön harmaahylkeelle ehdottama pyyntikiintiö on yhä1050. Ahvenanmaalla on tämän lisäksi oma 450 harmaahylkeen kiintiö. Näin Suomen alueen yhteinen mahdollinen maksimipyyntimäärä olisi peräti 1500 harmaahyljettä.

Pyyntikiintiöstä on toteutunut Suomessa ja Ahvenanmaalla yhteensä vuosittain vain osa. Harmaahylkeeseen näyttää kohdistuvan alueella voimakasta muuta kuolleisuutta etenkin sivusaaliskuolleisuutena. Tämä on osittain syy siihen, ettei Suomen alueella ole havaittu harmaahyljekannan kasvua.

Koska nykyisellä pyynnin ja sivusaaliskuolleisuuden tasolla harmaahylkeen kanta on pysynyt jo yli kymmenen vuotta suunnilleen samana, on selvää, että yli tuhannen harmaahylkeen pyyntikiintiön toteutuminen edes lähimain johtaisi lajin suotuisan suojelutason vähittäiseen vaarantumiseen. Kiintiö on aivan suhteettoman suuri Suomen metsästysalueen hallikantaan nähden. Muistio ohittaa tämän tosiasian vertaamalla Suomen kiintiötä koko Itämeren hallikantaan, mikä on hylkeiden melko suuren alueuskollisuuteen verrattuna harhaanjohtavaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että harmaahylkeen pyyntikiintiö asetetaan vain yhdeksi vuodeksi ja Suomen metsästysalueella 300 hylkeen tasolle.

Itämerennorppa

Suomen luonnonsuojeluliitto ei kannata itämerennorpan pyyntikiintiön pitämistä Pohjanlahdella 300 hylkeen tasolla vaan sitä pitää laskea. Ruotsi on nostanut omaa kiintiötään, joten sen pyynnin lisäämisen vaikutuksia maiden yhteiseen norppakantaan tulee seurata. Norppakannan tämän vuoden laskentatulosta ei ole tätä kirjoitettaessa vielä tiedossa. Lisäksi ilmastonmuutos on jatkossa tulossa yhä useampana vuonna norpan pesintää haittaavaksi tekijäksi myös Perämerellä. Tämä korostaa pyynnin maltillisena pitämisen tärkeyttä.

On tärkeää, että norppalaskentoja tehostetaan yhdessä Ruotsin kanssa, jotta norppakannan koko saadaan selvitettyä nykyistä paremmin. Se vaatii myös metodiikan kehittämistä (esim. merkintä ja telemetria).

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että itämerennorpan pyyntikiintiö annetaan vain yhdeksi metsästysvuodeksi ja että se on korkeintaan 150 yksilöä.

Lisäksi itämerennorpan eteläisille kannoille tulee tehdä oma hoitosuunnitelma.

Lisätietoja

– toimituspäällikkö Antti Halkka, antti.halkka(a)sll.fi (kesällä parhaiten sähköpostilla)

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, tapani.veistola(a)sll.fi, puhelin 0400 615 530

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä

puheenjohtaja

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa