Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kaivoslain kehittämisessä näkyy valoa tunnelin päässä

Yaran kaivos Siilinjärvellä. Kuva: Jannefoo (CC BY-SA 2.0)

Eduskunta edellytti tällä vaalikaudella kaivoslain kehittämistarpeiden tunnistamista ja toteuttamista. Kaivoslainsäädännön kehittämisen kiireellinen tarve tunnistettiin Kanadan ja EU:n CETA-sopimuksen käsittelyn yhteydessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) syksyllä 2018 tilaama ensimmäinen selvitys asiasta jäi suppeaksi ja riittämättömäksi. Eduskunnan toivomia uudistuksia ei tällä vaalikaudella kaivoslakiin saatu, vaan ympäristön näkökulmasta kaivoslakia jopa heikennettiin. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vaati kuitenkin loppuvuodesta muun muassa Luonnonsuojeluliiton lausunnon pohjalta uutta selvitystä ministeriöltä kaivoslainsäädännön muutostarpeista.

Nyt TEM on antanut korkeimman hallinto-oikeuden aiemmalle presidentille Pekka Vihervuorelle tehtäväksi kaivoslain kehittämistarpeiden arvioimisen. Luonnonsuojeluliitto antoi TEM:n pyynnöstä tällä viikolla huomioita kaivoslain ja muun lainsäädännön kehittämistarpeista.

Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Otto Bruunin mukaan liiton kauan vaatima puolueeton selvitys näyttää nyt toteutuvan.

”Odotamme, että selvityksen pohjalta hallitusohjelmassa kirjataan selkeästi kaivoslain parantaminen ja kaivosten ympäristöhaittojen vähentäminen. Kaivannaistoiminta on noussut yhdeksi merkittävimmistä lajien uhanalaisuutta kärjistävistä syistä Suomessa, joten kaivostoiminta on pikimmiten syytä rajata suojelualueiden ulkopuolelle.”

Myöskään kansalaiset eivät luota viranomaisten voivan estää kaivosten ympäristöhaittoja. Jyväskylän yliopiston vuonna 2018 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja.

Kaikista teollisuudenaloista kaivostoiminnalla on heikoin maine. Luonnonsuojeluliiton mukaan Tukesin toiminta kaivosviranomaisena ei tällä hetkellä riittävästi edistä ekologisesti ja sosiaalista kestävää kehitystä, vaikka ne ovat kaivoslain tavoitteita.

Liiton ympäristöjuristi Pasi Kallio sanoo, että kansalaisten ja paikallisten asukkaiden vastuu kaivosten ympäristöriskien tunnistamisesta ja puuttumisen vaatimisesta on nykyään liian suuri.

”Kaivoslain suhde muuhun ympäristölainsäädäntöön on myös sekava, ja sitä voisi vahvistaa. Kaivoslain kestävyysulottuvuuksia ja niiden toimeenpanoa tulisikin vahvistaa.”

Vihervuoren selvitykseen voi antaa evästystä otakantaa.fi-osoitteessa. Kaivoslaista on myös käynnissä kansalaisten käynnistämä kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt, jossa esitetään monia Luonnonsuojeluliitonkin kannattamia parannuksia kaivoslakiin. 21. maaliskuuta mennessä kansalaisaloitteen oli allekirjoittanut yli 12 000 kansalaista.

Luonnonsuojeluliiton lausunto: Kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuuden arviointi

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Otto Bruun

Jaa sosiaalisessa mediassa