Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Vaaliblogi: Mo­ni­muo­toi­suusk­rii­si vaatii tavoitteiden päivittämistä – myös meiltä

Suomi ei ole onnistunut kääntämään lajien uhanalaistumisen suuntaa. Tämä tuli selväksi sekä 8. maaliskuuta julkaistusta lajien uhanalaisuusarviosta että joulukuussa julkaistusta luontotyyppien uhanalaistumiselvityksestä. Kaikki, mitä olemme tehneet on ollut liian pientä siihen nähden, miten isoja muutoksia luonnossamme juuri nyt tapahtuu, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Erittäin uhanalaisen hömötiaisen elinympäristöjä ovat vanhat metsät. Kuva: Ville Heikkinen/Vastavalo

Luonnonsuojeluliitto asetti vaalitavoitteensa syksyllä 2018. Nyt on kuitenkin selvää, että meidänkin on päivitettävä tavoitteitamme vastaamaan monimuotoisuuskriisin syvyyttä.

Olemme aikaisemmin esittäneet, että monimuotoisuuden turvaamiseksi valtion budjettiin tulee lisätä 100 miljoonaa euroa metsien ja soiden suojeluun sekä elinympäristöjen ennallistamiseen. Tällä olisi päässyt monessa asiassa hyvään alkuun. 100 miljoonalla eurolla pystyttäisiin esimerkiksi juuri ja juuri paikkaamaan Etelä-Suomen metsien puuttuva rahoitus ja toteuttamaan soidensuojeluohjelma yksityismailla noin kuudessa vuodessa.

Soiden ennallistamiseen olemme ehdottaneet noin 15 miljoonaa euroa vuodessa, millä ennallistaisi noin 21 000 hehtaaria vuodessa. Sillä vauhdilla pelkkien metsätalouden turhaan ojittamien soiden ennallistamiseen menisi reilusti yli 30 vuotta. Esimerkiksi kokoomus on esittänyt, että nämä hukkaojikot tulisi ennallistaa vuoteen 2025 mennessä. Tähän kokoomuksen esittämään tavoitteeseen tarvittaisiin noin hieman yli 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Tästä samasta rahapotista on kuitenkin tarkoitus hoitaa paljon muutakin. Sen pitäisi riittää myös esimerkiksi vesistöjen kunnostamiseen, perinnebiotooppien ylläpitoon, lajien arviointiin ja suojeluun sekä Metsähallituksen luontoretkeilykohteiden korjausvelan kattamiseen.

Kun kaikki nämä asiat otetaan huomioon, on selvää, että monimuotoisuuteen vuosittain käytettävän summan tulee olla noin 300 miljoonaa euroa. Monimuotoisuus on pakko ottaa vakavasti. Meidän on tehtävä niin, sillä monimuotoisuuden katoaminen uhkaa kaikkea sitä mikä ylläpitää ihmisten elämää – puhdasta vettä, suomalaista elinkeinoelämää, ruoantuotantoa. Aivan kaikkea.

Odotamme, että myös puolueet päivittävät omat vaalitavoitteensa vastaamaan meneillään olevaa kriisiä ja tilanteen vakavuutta.

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

Jaa sosiaalisessa mediassa