Mitä kuuluu saimaannorpalle?

Laajan suojelutyön ansiosta kanta elpyy hiljalleen. Tulevina vuosina saavutetaan todennäköisesti välitavoite 400 norpan talvikannasta. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen.

Saimaalle syntyi tänä vuonna 86 kuuttia

Saimaannorpan syntyvyys on viime vuosina ollut kannan kokoon nähden hyvä. Tänä vuonna kuutteja syntyi 86, joista noin 80 prosenttia syntyi ihmisten kolaamiin apukinoksiin. Pesäkuolleita kuutteja löytyi yhdeksän, mikä on viime vuosien valossa tavanomainen määrä.

Erityisen iloinen asia oli se, että Puruvedellä syntyi ensimmäinen kuutti vuosikymmeniin. Puruvesi kuuluu alueisiin, joilla on aikanaan ollut vahva norppakanta, mutta joka on sittemmin hävinnyt kokonaan. Norppa pyrkii palaamaan entisille elinalueilleen kannan vähitellen vahvistuessa. Levittäytymisen ongelmana on kalastusrajoituksien puute näillä alueilla, jolloin uusia vesiä etsivät norpat ovat vaarassa kuolla kalanpyydyksiin. Kalanpyydyskuolemien vähentäminen onkin keskeisessä roolissa norppakannan elvyttämisessä, sillä se on edelleen norppien suurin yksittäinen kuolinsyy.

Tähän mennessä keväällä tapahtuneita ja tietoon tulleita norppakuolemia on pesäkuolleiden lisäksi kahdeksan. Näistä suurin osa on rantaan ajautuneita kuolleita yksilöitä, joiden kuolinsyytutkimukset ovat vielä kesken. Lisäksi tietoon on tullut yksi alkutalvesta verkkoon kuollut norppa. Metsähallituksen arvion mukaan todellinen kuolleisuus on lähes kolme kertaa suurempi kuin havaittu.

”Syntyvyys on oikeastaan niin hyvä, mitä se lisääntymisikäisten naaraiden lukumäärään suhteutettuna voi olla, joten ainoa keino turvata norppakannan elpyminen on vähentää kuolemia. Kalanpyydyskuolemia voidaan vähentää kalastusrajoituksia lisäämällä. Pesäkuolemien vähentämisessä apukinokset ovat puolestaan ilmastonmuutoksen heikentämien talviolosuhteiden takia oleellisia”, Luonnonsuojeluliiton norppatiedottaja Antti Franssila toteaa.

Apukinosten ohella on viime vuosien aikana kokeiltu erilaisia keinotekoisista materiaaleista rakennettuja pesiä, joiden avulla pesintä voi onnistua myös mahdollisina lumettomina talvina. Viime vuonna kuutti syntyi lyhteistä koottuun järviruokopesään. Tänä vuonna norppa pesi puolestaan turvelevyistä kasatussa ja ankkurilla varustellussa kelluvassa pesärakennelmassa.

Kalastusrajoitukset laajenivat Etelä-Savossa

Kalastusrajoituksien ulkopuolella syntyneet kuutit Puruvedellä ja Paasselällä saivat aikaan kalastusrajoituksien pienimuotoisen laajenemisen. Puruvedellä uutta rajoitusaluetta tuli noin 4000 hehtaaria, josta 1800 hehtaaria perustuu ELY-keskuksien ja osakaskuntien vapaaehtoisiin sopimuksiin ja 2200 hehtaaria on Metsähallituksen hallinnoimia alueita. Paasselän eteläosassa kalastusrajoitusalueeseen lisättiin 1100 hehtaaria yleisvesiä. Muutokset tulivat voimaan kesäkuun alussa.

”Kalastusrajoitusalueiden laajennukset ovat pieniä, mutta ne ovat hyvä osoitus siitä, että myös nopealla aikataululla pystytään tekemään norpan suojelemiseksi tarvittavia toimenpiteitä”, Luonnonsuojeluliiton norppatiedottaja Antti Franssila sanoo.

Saimaannorpan pesintä Puruvedellä johti myös siihen, että ympäristöministeriö esittää saimaannorpan lisäämistä Puruveden Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin. Asiasta järjestetään kuuleminen 26.6.2018–25.7.2018.

“Olisi tärkeää, että norppa lisättäisiin alueen suojeluperusteisiin. Se ei kuitenkaan itsessään pelasta norppaa, vaan tarvitaan myös konkreettisia suojelutoimenpiteitä. Esimerkiksi kalastusrajoitusalue Puruvedellä on lisähehtaareista huolimatta edelleen riittämätön”, Franssila muistuttaa.

Saimaannorppa-LIFE-hankkeelle pyritään saamaan jatkoa

Nykyinen saimaannorpan suojelutyö on monelta osin sidoksissa vuonna 2013 alkaneeseen EU-rahoitteiseen Saimaannorppa-LIFE-hankkeeseen. Uuden LIFE-hankkeen hakuprosessi on parhaillaan käynnissä. Toteutuessaan uusi LIFE-hanke mahdollistaisi nykyisen, aiempaa laajamittaisemman, saimaannorpan suojelutyön jatkamisen ja kehittämisen.

Nykyistä hanketta vetää Metsähallituksen Luontopalvelut, ja kumppaneita ovat Suomen luonnonsuojeluliiton lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, WWF Suomi, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö sekä Turun yliopisto.