Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Keväällä kannattaa torjua jättiputkia ja muita haitallisia vie­ras­kas­vi­la­je­ja

Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa suomalaisia yhdessä tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraskasvilajeja ja ilmoittamaan niistä eteenpäin. Esimerkiksi terveydelle haitallisia jättiputkia on nyt keväällä helpompaa ja ennen kaikkea turvallisempaa hävittää puutarhasta, kun ne ovat vielä pieniä taimia. Kaikki havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa ilmoittaa www.vieraslajit.fi -sivuston kautta.

Jättipalsami
Jättipalsami on haitallinen vieraskasvilaji. Kuva: smerikal (Flickr / CC BY-SA 2.0)

Huhti-toukokuu on erinomaista aikaa kitkeä haitallisia vieraskasvilajeja pihoilla ja puutarhoissa. Pienistä taimista syntyy merkittävästi vähemmän ongelmallista kasvijätettä kuin monta metriä korkean täysikasvuisen kasvuston niittämisestä.

Esimerkiksi vihuliaista jättiputkea on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa torjua keväällä, sillä pienistä taimista on merkittävästi pienempi todennäköisyys saada iholleen ihovaurioita aiheuttavaa kasvinestettä niitä kitkettäessä.

”Työssä on kuitenkin ehdottomasti muistettava käytettää kunnolla suojaavia, muovitettuja puutarhakäsineitä”, muistuttaa Luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.

Yhdessä vieraslajeja vastaan

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellaan sellaiset lajit, jotka aiheuttavat ihmisille tai luonnolle ekologista, terveydellistä, taloudellista tai kulttuurista haittaa. Suomessa tunnetuimpia haitallisia vieraskasvilajeja, jättiputkien lisäksi, ovat jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini ja japanintatar.

”Voimme pysäyttää Suomessa olevien haitallisten vieraslajien leviämisen jos toimimme jokainen joko ilmoittamalla vieraslajihavaintomme, osallistumalla torjuntatalkoisiin tai varmistamalla, ettemme itse vahingossa edistä vieraslajien leviämistä. Syntyvä kitkentäjäte on aina käsiteltävä omalla tontilla. Älä siis kippaa jätteitäsi luontoon. Luvattomat kasvijätetunkiot ovat haitallisten vieraslajien merkittävimpiä leviämisväyliä”, Seppälä vetoaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain haitallisten lajien torjuntatalkoita. Voit myös itse aktivoitua asuinalueellasi keräämällä kartoitus- tai torjuntaporukan.

Toimi näin myrkyllisen jättiputken kanssa

– Yleisimmän jättiputkilajin, kaukasianjättiputken varsi on karvainen ja punaviolettipilkullinen
– Ilmoita kaikki jättiputkihavaintosi eteenpäin vieraslajiportaalin kautta
– Käytä aina hyvin suojaavia eli kumitettuja käsineitä pienikokoisia taimia torjuessasi, täysikasvuisten jättiputkien torjunnassa suojaa kunnolla myös koko keho silmiä ja kasvoja myöten.
– Kitketyt jättiputkitaimet voi laittaa suljettavaan kompostoriin ilman huolta leviämisestä.
– On erittäin tärkeää estää uusien siementen tuotto, joten kukinnot on hyvä poistaa tavattaessa.
– Mikäli jättiputkikasvusto on ehtinyt tehdä siementä, voi sitkeästä siemenpankista nousta uusia taimia vielä kahdeksan vuoden ajan.

Lisää ohjeita ja vinkkejä vieraslajien tunnistukseen ja torjuntaan saat vieralajiportaalista: www.vieraslajit.fi

Facebookin Vieraslajit-ryhmästä voit myös kysyä apua lajien tunnistukseen ja torjuntaan: www.facebook.com/vieraslajit/

Lisätiedot

Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija, p. 044 306 9546, markus.seppala(a)sll.fi

Lisätietoja

Asiantuntija, VieKas LIFE -hanke Markus Seppälä

  • +358 44 3069 546
  • markus.seppala(a)sll.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa