Ärjänsaaren ja lukuisten muiden Natura-alueiden hakkuut to­den­nä­köi­ses­ti laittomia

Suomen luonnonsuojeluliiton kesällä teettämän selvityksen (liitteenä) mukaan Ärjä oli puutteellisesti kartoitettu ja hakattaviksi suunniteltuihin kohteisiin sisältyi merkittäviä boreaalisia luonnonmetsiä. Boreaalinen luonnonmetsä on suojeltava Natura 2000 -luontotyyppi esimerkiksi Oulujärven Natura-alueella, johon Ärjänsaarikin kuuluu. Sen merkittävä heikentäminen on luonnonsuojelulain vastaista.

”Jos hakkuut olisi viety loppuun saakka, olisi Ärjässä hakattu myös sellaisia metsiä, joiden pitäisi lain mukaan olla turvassa hakkuilta. Alueiden tilan kartoittaminen ja yhtiöiden toiminnan seuraaminen ei voi olla tässä mittakaavassa järjestöjen vastuulla”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Nyt UPM on laittanut Ärjän myyntiin ja toteaa ilmoituksessa, että ”alueen metsien käsittely on sallittu Kainuun ELY-keskuksen vuonna 2014 hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti”, vaikka hoito- ja käyttösuunnitelma perustuu puutteellisiin selvityksiin ja osa saarelle suunnitelluista hakkuista olisi mahdollisesti ollut luonnonsuojelulain vastaisia.

Luonnonsuojeluliitto pysäytti yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa UPM:n hakkuut keväällä. Ärjä ei kuitenkaan ollut yksittäistapaus. Samanlaisia hakkuita on tapahtunut ja tapahtuu monilla muillakin Natura-alueilla kuten Luonterilla ja Hossassa. Monissa tapauksissa vain puolella alueesta on tehty luontotyyppikartoituksia.

Esimerkiksi Luonterilla Luonnonsuojeluliitto teki kaksivuotisessa kansainvälisessä hankkeessa (2014-2015) selvityksiä Natura-alueen luontoarvoista ja niiden turvaamisesta. Natura-alueiden suojelun toteutuksessa havaittiin vakavia puutteita, joiden vuoksi osa suojelualueiden luontotyypeistä ja lajeista on uhattuna.

Metsäkeskuskin suhtautuu myönteisesti Natura-alueiden hakkaamiseen

Luonnonsuojeluliitto on erittäin huolissaan, että Suomessa hakataan jatkuvasti tärkeitä Natura-metsiä tietämättä riittävän hyvin millaisia luonnonarvoja, elinympäristöjä ja lajien koteja samalla tuhotaan.

Huolta lisää se, että Metsäkeskus suhtautuu myönteisesti Natura-alueilla samalla, kun alueiden kartoitukset on varojen puuttuessa tehty usein puutteellisesti. Hakkuut ovat viime kädessä aina toiminnanharjoittajan vastuulla ja heidän tulee huolehtia siitä, että lakia noudatetaan eikä arvokkaita alueita pilata.

”Katse kääntyy valtioon, jonka olisi hoidettava ongelmat pikimmiten kuntoon varmistamalla, että ELY-keskuksilla on käytössään riittävät resurssit Natura-alueiden kartoituksiin. Samalla on valvottava etteivät yhtiöt, kuten UPM, hakkaa arvokkailla alueilla”, Hannonen sanoo.