Luonnon köyhtyminen jatkuu budjettiehdotuksessa
Suomen luonnonsuojeluliitto seuraa huolissaan luonnonsuojelun ja puhtaan ympäristön väheksymistä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa vuodelle 2017. Budjettiehdotus jatkaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja on ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.
Vuoden 2017 budjetti ei tuo helpotusta luonnon ja ympäristön tilanteeseen. Luonnonsuojelumäärärahoja leikattiin viime vuonna peräti 60 prosenttia eikä valtiovarainministeriön ehdotus tuo tilanteeseen parannusta. Suomen kansallinen ja kansainvälinen tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä karkaa jälleen kauemmas. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta haitallisten tukien määrä on kasvamassa 43 miljoonalla.
Hallituksella on vielä mahdollisuus korjata tilannetta tulevassa budjettiriihessä.
”Luonto on jäämässä jälleen vaille parannuksia budjetissa. Jotta kasvava suojelun ja elinkeinotoiminnan epätasapaino saadaan korjattua, on luonnonsuojelun ja ilmastotoimien rahoituksen oltava riittävää. Rahoitus löytyy karsimalla ympäristölle haitallisia tukia, joihin tuhlataan nyt kaikkiaan neljä miljardia euroa vuodessa”, näkee Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma METSO hengenvaarassa
Nyt luonnonsuojeluun varatulla rahoituksella ei ole mahdollista toteuttaa esimerkiksi metsien suojeluun tähtäävää METSO-ohjelmaa (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma). METSOn valmistumisvuotta on jo kertaalleen jouduttu siirtämään puutteellisen rahoituksen vuoksi eikä nykyisellä panostuksella tavoitteisiin ei päästä edes uuteen tavoitevuoteen 2025 mennessä.
Keväällä metsäteollisuus ja järjestöt vetosivat yhdessä METSO:n rahoituksen puolesta. Vetoomuksessa vaadittiin, että METSO-ohjelman toteuttamisen rahoitusta vahvistettaisiin hallituksen kehysriihessä. Toive ei näytä toteutuvan. METSO:n pelastamiseksi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenojen rahoitus pitää nostaa vuoden 2015 tasolle eli 18 miljoonasta eurosta noin 48 miljoonaan euroon.
”Luonnonsuojeluun on kaivattu paljon vapaaehtoisia tapoja ja eri toimijoiden yhteistyötä. METSO-ohjelma on kerännyt ympärilleen niin metsänomistajia, metsäteollisuutta kuin ympäristöjärjestöjäkin. Tällaisen kiitellyn ohjelman rahoituksen romuttaminen ei ole järkevää”, toteaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.
Ilmastorahoituksen ohjaaminen saastuttajalle pudottaa Suomen Pariisin kyydistä
Ilmastorahoitus on palautettava aikaisemmalle tasolle ja päästöoikeuksien huutokauppatulot korvamerkittävä vastaisuudessakin ilmastorahoitukseksi, jos Suomi haluaa pitää ilmastolupauksensa. Varsinkin päästökauppatulojen ohjaamisesta teollisuuden päästökauppakompensaatioihin tulee luopua. Kyseessä on tuplahaitallinen tuki, joka paitsi hidastaa teollisuuden kehittymistä nykyaikaiseksi ja vähäpäästöisemmäksi myös rikkoo saastuttaja maksaa -periaatetta.
”Haitalliset tuet ovat kestävän kehityksen jarru, ja nyt niitä ollaan lisäämässä. Erityisesti turpeenpolton verotuksen korottaminen tukisi samalla myös Pariisin tavoitteita. Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksista luopumista on suosittanut myös Valtiontalouden tutkimuskeskus”, muistuttaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Hallitus on myös luopumassa pientalojen energiaremonttien tuista eikä budjettiesityksessä varata tähän enää rahaa. Aiemmin määrärahalla on tuettu vähävaraisten investointeja asuntojen energiatehokkuutta lisääviin toimiin. Valtion myöntämien energia-avustusten taso on vaihdellut vuoden 2008 runsaasta 18 miljoonasta viime vuoden 2 miljoonaan euroon.
”Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii järkeviä korjauksia olemassaolevaan rakennuskantaan. Hyvätuloisilla on vastaisuudessa mahdollisuus hyödyntää yhä kotitalousvähennystä energiaremonttien yhteydessä, joten muutos kohdistuisi pienituloisiin”, Aho sanoo.
Budjetissa panostukset junaliikenteeseen ja polttoaineveron nosto ovat positiivisia, mutta ilmastonmuutoksen edessä täysin riittämättömiä toimia.