Muistutus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle liittyen Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman rakentamiseen
–
Muistutus 15.8.2023
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöluvat
Viite: Kuulutus 20.6.2023 dnro PSAVI/671/2022
Asia: Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman rakentaminen, Keminmaa
Tausta
Kemijoki Oy on hakenut vesilain (587/2011) mukaista lupaa rakentaa kalatie (kalauoma) Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen hakemusaineistosta ilmenevin ehdoin. Hakijan mukaan haettu kalatie ei olisi osa Taivalkosken vesivoimalaitoksen kalataloudellista velvoitetta.
Edellytykset myöntää lupa hakemuksen mukaiseen rakentamiseen ja kalatien käyttöön ratkaistaan vesilain 3 luvun 4 §:n perusteella intressivertailussa eli lupa myönnetään, jos ”hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin”.
Vaatimukset
Suomen luonnonsuojeluliitto (jatkossa SLL) vaatii, että aluehallintovirasto hylkää Kemijoki Oy:n hakemuksen. Hakemuksen mukaisen kalatien rakentamisen ja toiminnan hyöty yleisille eduille on erittäin vähäinen mutta menetykset ja haitat yleisille eduille erittäin suuret johtuen hankkeen suorista ja epäsuorista vaikutuksista Kemijoen kalatalousvelvoitteen kokonaisvaltaisen muutoksen toteuttamisedellytyksiin.
Mikäli aluehallintovirasto katsoo, että Kemijoki Oy:n hakemusta ei tässä vaiheessa voida suoraan hylätä, tulee hakemus jättää tutkimatta, kunnes Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus (dnro PSAVI/932/2017) on lainvoimaisesti ratkaistu.
Perustelut
SLL katsoo, että hakemuksen mukainen Taivalkosken voimalaitoksen kalatie on rakenteiltaan ja toimintaedellytyksiltään (mm. virtaaman säätö, vuotuinen toiminta-aika) niin suuria epävarmuuksia sisältävä, että hankkeen toteutuksella ei saataisi kuin vähäisiä hyötyjä. Koska haettu kalatie ja sen toiminta eivät olisi osa Taivalkosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitetta, ei aluehallintovirasto voi liittää tällaisen vapaaehtoisen hankkeen lupaan sen toteutustapaan ja toimintaan liittyviä lupamääräyksiä, jotka poikkeavat hakijan esittämistä reunaehdoista, vaikka ne olisivat kalatien toiminnan varmistamiseksi tarpeen.
Edellä mainitusta ”vapaaehtoisen hankkeen rajoitteesta” on lausuttu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 14.12.2020 nro 158/2020 (Raasakan voimalaitospadon kalatien rakentaminen ja valmistelulupa, Ii) perusteluissa:
”Vesilain mukaista lupaa ei ole haettu velvoittavan päätöksen perusteella, jolloin lupaviranomaisella olisi toimivalta muuttaa hakijan esittämiä tai asettaa uusia lupamääräyksiä laajemmin kuin tavanomaisessa lupa-asiassa. Edellä olevan perusteella aluehallintovirasto lähtökohtaisesti käsittelee kalatietä koskevan hakemuksen sellaisena, jossa kalatie on sijoitettuna hakemuksen mukaiseen paikkaan ja siihen johdetaan vettä hakemuksen mukaisesti. Lupaharkinnassa aluehallintovirasto arvioi hankkeesta saatavia hyötyjä hakemuksessa ilmoitettuun tarkoitukseen nähden.” (alleviivaus SLL)
Tämän vuoksi myöskään Kemijoki Oy:n hakemalla Taivalkosken kalatiellä ei saavuteta kuin erittäin vähäisiä hyötyjä Kemijoen vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymismahdollisuuksien turvaamiseksi.
Sen sijaan Kemijoki Oy:n tavoite on yksittäisillä, yhtiön omilla tapauskohtaisilla hakemuksilla eri tavoin viivyttää ja hankaloittaa Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen vireille paneman Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen (dnro PSAI/932/2017) käsittelyä.
Lapin ELY-keskuksen yleisen kalatalousedun valvojana vireille panema vesistökohtainen kalatalousvelvoitteen muuttaminen on hakemuksen periaatteiden toteutuessa kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kalatalousvelvoitteen muutoksen periaatteet ja toteutustavat hyväksytään. Sen jälkeen toisessa vaiheessa, asetetussa määräajassa, on haettava ja käsiteltävä voimalaitoskohtaiset kalankulkuratkaisujen lupahakemukset. Mikäli Taivalkosken alueella nyt haetulla hankkeella varattaisiin ja otettaisiin käyttöön alueita ja uomia, joita voitaisiin käyttää kalatalousvelvoitteen muutoksen edellyttämässä kalankulkuratkaisussa, muodostuisi Kemijoki Oy:n ”vapaaehtoinen kalauoma” merkittäväksi haitaksi kalatalousvelvoitteen muutoksen toteutukselle. Tämä tulee ottaa huomioon keskeisimpänä menetyksenä (hankkeesta johtuva vahinko, haitta tai muu edunmenetys) Kemijoki Oy:n Taivalkosken kalatiehankkeen lupaedellytysten intressivertailussa.
Vesitaloushakemusten käsittelyssä, kun ne kohdistuvat samaan alueeseen ja ovat ainakin osin keskenään ristiriitaisia tai toisensa poissulkevia, on perusteltua käyttää aikaprioriteettia. Ensin vireille tullut hakemus (tässä tapauksessa Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus) on ratkaistava ensimmäisenä suhteessa sen vireilletulon jälkeen jätettyihin erillishankkeisiin.
SLL katsoo, että kyseessä ei ole enää vesilain 11 luvun 13 §:n tarkoittama tilanne, jossa hakemusten yhteiskäsittely oli mahdollista ilman, että asioiden yhteiskäsittely viivästyttäisi kohtuuttomasti aikaisemman hakemuksen käsittelyä.
Mahdollisuus jättää Kemijoki Oy:n hakemus nyt tutkimatta
Tilanteessa, jossa Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen käsittely on kestänyt aluehallintovirastossa jo yli kuusi vuotta (tullut vireille 23.3.2017), on erittäin tärkeää saada ratkaisu hakemukseen ilman lisäviivytyksiä.
Mikäli aluehallintovirasto katsoo, että edellytyksiä ratkaista Kemijoki Oy:n Taivalkosken kalatiehakemusta nyt käytettävissä olevilla tiedoilla ei ole, tulee hakemus jättää tutkimatta. Hakemus on monilta osin puutteellinen ja sen toteutus voi merkittävästi haitata Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoksen toteutusta Taivalkosken voimalaitoksen osalta. SLL katsoo, että näistä syistä johtuen, mikäli edellytyksiä hylätä hakemusta suoraan ei nyt ole, tulee hakemus jättää tutkimatta. Hakemus voidaan panna vireille uudestaan sen jälkeen, kun Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Näin vältetään se, että yksittäinen ”vapaaehtoinen” hanke estäisi tai hankaloittaisi yleisen edun kannalta erittäin tärkeän kalatalousvelvoitteen muutoksen toteutusta.
SLL katsoo, että tutkimatta jättämisen perusteet ovat Kemijoki Oy:n hakemuksen suhteen ainakin osin yhtenevät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 17.2.2023 nro 24/2023 perusteluihin. Kyseisellä päätöksellä aluehallintovirasto jätti tutkimatta Terrafame Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen Kolmisopen malmion hyödyntämiseksi (Sotkamo ja Kajaani).
Lisätietoja
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 050 5644 122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Henrik Korkeamäki, virtavesien asiantuntija, p. 044 9017 467, henrik.korkeamaki@sll.fi