Kaivoshankkeiden yh­teis­vai­ku­tuk­set vaarantavat vesistöjen hyvän tilan, varoittaa Luon­non­suo­je­lu­liit­to

Fossiilienergiasta luopuminen aiheuttaa kaivannaisten ja mineraalijalosteiden kysynnän huomattavaa kasvua, sillä niitä tarvitaan uusiutuvan energiantuotannon teknologian ja akkuteollisuuden tarpeisiin. Keski-Lapissa on parhaillaan suunnitteilla peräti neljä uutta isoa kaivosta, joiden jätevesiä laskettaisiin Kemijoen vesistöön. Hankkeiden pitkäaikaisia yhteisvaikutuksia vesistön tilaan ei ole arvioitu.

Suomen luonnonsuojeluliitto varoittaa, että kaivosalan kiihtyvä kasvu vaikuttaa haitallisesti luontoon ja vesistöihin. Liiton Lapin piiri on jättänyt Kemijoen valuma-alueella olevan Suhangon kaivoksen ympäristö- ja vesilupahakemuksesta muistutuksen aluehallintovirastoon.

“Vesistöpäästöjen ja ympäristövahinkojen riski kasvaa, ellei sääntely kykene estämään luonnon tilan heikentämistä pala palalta. Tällä menolla vihreä siirtymä ei tapahdu ympäristön kannalta kestävästi”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Kemijoen tilaa tulee parantaa, ei heikentää

Luonnonsuojeluliitto pitää erittäin ongelmallisena sitä, että kaivoshankkeita tarkastellaan luvituksessa yksittäisinä, eikä niiden yhteisvaikutuksia arvioida luotettavasti.

Kemijoen vesistöalueella toimivat jo nyt Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä sekä Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä. Molempien kaivosten jätevesialtaissa on toiminnan aikana havaittu vuotoja ympäristöön. Kaivosten jätevesiä johdetaan Ounasjoen ja Kitisen kautta Kemijokeen. Uudet suunnitellut kaivoshankkeet, Ikkari, Sakatti, Sokli ja Suhanko, lisäisivät kaivostoiminnan jätevesipäästöjen kertymää Kemijoen vesistöön entisestään.

Kemijoen tila on keski- ja alajuoksultaan vain tyydyttävä ja jokea rasitetaan jo nyt päästöjen lisäksi vesivoimatuotannolla. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että Kemijoen tilaa ei saa heikentää entisestään, vaan sitä pitää parantaa. Tähän velvoittaa EU:n vesipuitedirektiivi, kansallinen vesienhoitolaki ja sen mukainen Kemijoen vesistöalueen hoitosuunnitelma ja sen toimenpiteet.

“Kemijoella tulee tähdätä vesistön hyvään tilaan, kaivosten jätevesien purkuputket eivät tähän tavoitteeseen kuulu”, Halmeenpää sanoo.

Suhangon suunniteltu kaivos uhkaa sekä Kemijokea että Simojoen vesistöä

Ranuan ja Tervolan kuntien sekä kahden vesistöalueen rajalle suunnitellaan Suhangon kaivosta, josta louhittaisiin avolouhintana palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Toteutuessaan kaivos rasittaisi Kemijoen lisäksi Simojoen vesistöä, joka on Tornionjoen ohella ainoa joki, jossa Itämeren lohi kutee vielä luontaisesti. Simojoen vesistö kuuluu siksi erityissuojelua vaativiin vesistöihin.

Lisäksi Suhanko Arctic Platinum Oy hakee kaivosalueella sijaitsevien lähteiden osalta lupaa poiketa vesilain mukaisesta lähteiden luonnontilan vaarantamista koskevasta kiellosta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin mukaan Suhangon kaivoshankkeen vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön ei ole lupahakemuksessa arvioitu riittävästi, eikä hakemuksen perusteella saada selvyyttä kaivostoiminnan todellisista ja pitkäaikaisista vaikutuksista ympäristöön.

“Lupa-aineistosta puuttuvat lain vaatimat selvitykset kaivoksen suurimmasta ja tuhatvuotisesta vaikutuksesta eli kaivannaisjätteiden aiheuttamasta vesien saastumisesta. Tämä tekee myös toiminnan aikaiset päästöarviot epäluotettaviksi”, toteaa Lapin luonnonsuojelupiirin asiantuntijana toimiva ympäristöbiokemisti Jari Natunen.

Lapin luonnonsuojelupiirin muistutuksen mukaan Suhangon kaivoksen toiminnasta seuraisi – nyt ehdotetun ympäristöluvan mukaisesti – laaja jokivesien sekä pohjavesien pilaamisvaara.

“Jäteongelmat ovat kalliita ja myös toiminnassa olevat kaivokset on saatava kuriin. Muutoin päästöjen pitkäaikaisvaikutukset useista kaivoksista kumuloituvat ja uhkaavat suuria jokia ja reittivesiä”, Natunen sanoo.

Lisätiedot:

Jari Natunen, ympäristöbiokemisti, 040 952 7815, njarit(a)yahoo.com
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja SLL, 050 5644122, hanna.halmeenpaa(a)sll.fi