Luon­non­suo­je­lu­lii­ton suurhanke perehdytti suomalaisia vieraslajeihin

Suomen luonnonsuojeluliitto, Marttaliitto, Luontoliitto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonnonvarakeskus sekä Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit ovat yhteistyössä osana EU:n rahoittamaa Viekas LIFE -hanketta tehneet viiden vuoden ajan vieraslajeja suomalaisille tutuiksi. Nyt urakka on tulossa päätökseen, mutta töitä riittää vieraslajien saralla vielä tulevaisuudessakin.

Kansalaisten kiinnostus vieraslajeja kohtaan on kasvanut projektin aikana ja myös mediassa vieraslajit ovat yhä useammin esillä. Hankkeen aikana tehtiin mittavaa ja monikanavaista viestintää, jolla tavoitettiin tavallisten kansalaisten lisäksi erityisesti kotipuutarhurit, joiden toiminta on avainasemassa vieraslajien leviämisen ja haittojen hillinnässä. Tavanomaisen mediatyön ja someviestinnän lisäksi järjestettiin vieraslaji-infotilaisuuksia, vapaaehtoiskoulutuksia, kouluvierailuja ja talkoita eri puolilla Suomea. Luontoliitto, Marttaliitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestivät osin vapaaehtoisten avulla yhteensä yli 750 vieraslajeihin liittyvää tapahtumaa, jotka tavoittivat noin 14 000 henkilöä.

Kansalaisten lisäksi haluttiin kannustaa myös kuntia tekemään vieraslajityötä. Riihimäellä torjuttiin merkittäviä määriä vieraslajeja työkuntoutujien avulla ja Jyväskylässä Vehkalammella laiduntaneet lampaat saivat runsaasti kiinnostusta osakseen.

“Lampaat osoittautuivat erittäin tehokkaiksi jättipalsamin torjunnassa ja on ollut mukava huomata, että monet uudet kunnat ovat omaksuneet käytännön hankkeen kokemusten myötä”, iloitsee Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo.

Osana hanketta tehtiin laajaa yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton, vapaaehtoisten ja kuntien välillä viidessä eri maakunnassa. Kunnille järjestettiin työpajoja ja webinaareja, mutta kaikkein konkreettisin yhteistyön muoto oli Suomen luonnonsuojeluliiton työntekijöiden ja paikallisten vapaaehtoisten tekemä käytännön torjuntatyö. Yhteensä hankkeen aikana kartoitettiin ja torjuttiin jättiputkia ja jättipalsamia noin 400 kohteella. Terveydelle haitallisten jättiputkien esiintymiä oli runsaasti myös yksityisten maanomistajien mailla – heihin kaikkiin pyrittiin saamaan yhteys ja heitä neuvottiin ja autettiin torjunnassa.

Samoin toimittiin vielä Suomessa harvalukuisen keltamajavankaalin kohdalla, joka pyrittiin hankkeen aikana hävittämään viideltä kohteelta Suomessa”, toteaa Titta Vikstedt Suomen luonnonsuojeluliitosta ja jatkaa: “Auttavan käden ojentaminen tuntuu olevan tehokkain tapa innostaa niin kuntia kuin yksityisiä maanomistajia torjuntatoimiin ja tässä järjestöillä ja yhdistyksillä on mahdollisuus ottaa roolia. Yksin vapaaehtoistyön varaan ei vieraslajien niin kuin ei muunkaan luontokadon torjuntaa voi kuitenkaan jättää vaan työtä täytyy tehdä systemaattisesti ja yhteistyössä”.

Viestinnän ja vieraslajien torjunnan lisäksi viiden vuoden aikana tehtiin kehitys- ja selvitystyötä. Luonnonvarakeskus tutki osana hanketta kemiallisille kasvintorjunta-aineille vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä ja Luonnontieteellinen keskusmuseo kehitti Laji.fi -palvelun vieraslajeihin liittyviä tiedonhallintapalveluita.

“Mielestäni hanke kokonaisuutena on hienosti edistänyt vieraslajilainsäädännön ja erityisesti vieraslajien hallintasuunnitelmien toimeenpanoa”, iloitsee Maa- ja metsätalousministeriön vieraslajiasioista vastaava virkamies ja ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti.

Luonnonsuojeluliitto ja muut hankekumppanit jatkavat vieraslajityötään myös hankkeen jälkeen.

“Työ on kuitenkin vasta alussa. On tärkeää jatkaa oppien jalkauttamista ja sisällyttää vieraslajien ennaltaehkäisy- ja hallintatoimet osaksi kuntien ja yksityisten toimijoiden arkea”, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton Markus Seppälä.

VieKas LIFE -hanke (2018–2023) on Euroopan unionin Life-ympäristöohjelman osittain rahoittama.

Lisätietoja