Luon­non­suo­je­lu­lii­ton vastaukset hal­li­tus­tun­nus­te­li­jan kysymyksiin

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Aikamme kaksi suurta toisiinsa kytkeytynyttä kriisiä, ilmaston kuumeneminen ja luontokato, tulevat vaikuttamaan yhteiskuntamme kaikkiin aloihin tulevina vuosikymmeninä. Ihmisten terveys, ruoantuotanto ja oikeastaan koko talouden perusta ovat riippuvaisia siitä, kuinka onnistumme ratkaisemaan nämä kriisit. Tällä hetkellä taloutemme perusolettamus on se, että kaikki taloudellinen toiminta voi aiheuttaa luontohaittoja. Talouden periaatteiden on muututtava siten, että luontohaitoille lasketaan hinta, jonka haitan aiheuttajat maksavat. Tällä tavalla tuotantoa saadaan muutettua niin, että luonnolle haitallinen toiminta on kannattamattomampaa kuin luonnolle hyödyllinen toiminta. Samalla rahoitetaan luontohaittojen korjaamista.

Kaksi keskeisintä yhteiskunnallista muutosta, jotka on saatava vauhtiin seuraavalla hallituskaudella ovat: siirtyminen polulle, jonka päässä Suomi on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen ja luontokadon eteneminen on pysäytetty vuonna 2030. Näiden muutosten toteutuminen vaatii reipasta vihreää siirtymää.

Vihreä siirtymä on mahdollisuus sekä ihmisille että ympäristölle. Se luo kymmenien miljardien markkinat ja luo työpaikkoja ympäri Suomea. Esimerkiksi McKinseyn tutkimuksen mukaan (2022) Suomella olisi mahdollisuus kasvattaa bkt:taan 24 miljardilla eurolla ja luoda 200 000 uutta työpaikkaa tarttumalla vihreän siirtymän mahdollisuuksiin.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa todettiin, että luontokadon torjunnan rahoitus on tärkeää. Kuitenkin 6.3.2023 julkaistussa valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksessa esitettiin yhtenä leikkausmahdollisuutena luonnonsuojelun rahoitus. Tämä on ristiriidassa virkamiespuheenvuoron kanssa. Luonnonsuojelun rahoitus päinvastoin vaatisi noin kymmenkertaisen määrän nykyiseen verrattuna, jos haluamme pitää kiinni luontokadon pysäyttämisestä, johon olemme sitoutuneet niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Rahoituksen kymmenkertaistaminen perustuu Luontopaneelin laskelmiin.

Ympäristölle haitallisissa tuissa sen sijaan on runsaasti leikattavaa ja uudelleen suunnattavaa. Ympäristölle haitallisen toiminnan sijaan tukia on suunnattava hiilinielujen kasvattamiseen ja lajien elinympäristöjen suojeluun ja ennallistamiseen.

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

Verotusta on mahdollista suunnata vahvemmin kulutus- ja haittaveroihin, jos samalla huolehditaan verouudistuksen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja veropohjan riittävyydestä pitkällä aikavälillä. Verotuksen pitää kannustaa ympäristön kannalta kestävään toimintaan. Ympäristöhaittoja pitää verottaa. Suomessa on otettava laajemmin käyttöön aiheuttaja maksaa -periaate.

Suomi on sitoutunut vähentämään luonnon monimuotoisuudelle haitallisia tukia osana kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen COP15-osapuolikokousta ja sovittaman rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun osana Pariisin ilmastosopimusta.

Valtion budjetin mukaan ympäristölle haitallisia verotukia oli vuonna 2021 noin 3,2 miljardin edestä. Lisäksi suoria tukia, joiden voidaan arvioida sisältävän ympäristölle haitallisia elementtejä, oli maataloudessa arviolta 926 miljoonaa euroa ja energia- ja liikennesektorilla yhteensä 216 miljoonaa euroa.

Kansliapäälliköiden keskeisiä viestejä hallitusvaihdokseen on se, että ympäristölle haitallisia tai muutosta estäviä tukia on suunnattava uudelleen vihreää siirtymää ja sosiaalista kestävyyttä tukeviksi. Suomen Dasgupta-raportti (2023) nostaa esiin tarpeen verottaa turpeen ja puupolttoaineiden käyttöä sekä verottaa ilmasto- että luontohaittojen perusteella.

Keskeisimpiä leikattavia tai muutettavia ympäristölle haitallisia elementtejä sisältäviä suoria ja epäsuoria tukia (arvio tuen suuruudesta vuoden 2023 talousarviossa) ovat fossiilista energiaa tukeva energiaveron palautus maataloudessa ja turpeen veroetu (96 + 25 milj. €) suhteessa muihin polttoaineisiin. Lisäksi pitää luopua puun polton veroedusta ( 418 milj. €) , sekä työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alemmasta verokannasta (465 milj. €) sekä kotimaan lentoliikenteen suorista tuista (18 milj. €). Maa- ja metsätalouden tukia sekä energiaintensiivisen teollisuuden sähköistymistukea tulee uudelleenohjata ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Kuten aiemmassa vastauksessa jo viitattiin, vihreä siirtymä mahdollistaa jopa 200 000 uutta työpaikkaa Suomeen. EK:n vihreiden hankkeiden dataikkunan mukaan Suomeen on vireillä yksin merituulivoimainvestointeja yli 22 miljardilla eurolla. Niiden työllistämisvaikutukset olisivat useita kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Elämäntapaamme täytyy korjata ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja luontosuhdetta vahvistavaksi. Turhaa kulutusta täytyy vähentää. Samalla läheisten kanssa vietettyä aikaa ja merkityksellistä, kestävää ja samalla elinympäristömme hyvinvointia parantavaa elämäntapaa tulee edistää muutoksilla, jotka koskevat koko yhteiskunnan rakenteita.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tarjottava laadukkaan peruskoulutuksen ohella matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, joilla tuetaan terveyttä sekä liikunnallisia ja sosiaalisia taitoja edistävää ja luontosuhdetta vahvistavaa kasvua ja kehitystä.

Moni suomalainen nuori kokee suurta ahdistusta ilmastokriisin ja muiden ympäristöongelmien takia. Ahdistusta pahentaa se, mikäli nuori kokee, etteivät päättäjät tee riittävästi ilmaston ja ympäristön eteen. Päättäjien tehtävä on viestiä nuorillemme, että elinympäristömme ja ihmiskunnan turvallisen tulevaisuuden eteen voidaan ja halutaan tehdä vaikuttavia toimenpiteitä.

Kansalaisjärjestötoimintaa pitää tukea ja vahvistaa. Kolmannen sektorin lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tekemä ennaltaehkäisevä työ on merkittävää.

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Tutkimuksen ja tieteen tukemista pitää vahvistaa osana osaamis- ja koulutustason nostamista. Näillä mahdollistetaan vastaaminen myös ilmaston kuumenemisen ja luontokadon haasteisiin.

Hallituksen pitää edistää ympäristökasvatuksen lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus ympäristöä koskevan tiedon saantiin sekä mahdollisuus vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Ihmisen arkiliikunnan tukemiseksi kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja kunnossapitoon tulee satasata. Liikuntapaikkarakentamisessa on huomioitava tasapuolisesti eri ikä- ja sukupuoliryhmien suosimien liikuntaharrastusten julkinen tukeminen. Maankäytön suunnittelussa viheryhteydet, lähiluontokohteet ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien vahvistaminen tulee nostaa keskeiseksi tavoitteeksi.

Kansalaisten liikkuminen edistää terveyttä. Luonnon virkistyskäyttöstrategiassa on paljon tätä edistäviä toimenpiteitä, jotka kannattaa toteuttaa. Tärkeää on varmistaa riittävästi lähiluontokohteita muun muassa kaavoituksella. Myös kansallispuistoverkostoa tulee täydentää.

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

TKI-satsaukset ovat tärkeitä, koska Suomi voi pärjätä vain osaamisella jälkiteollisessa palvelu- ja tietoyhteiskunnassa. Myös aikamme visaisiin ympäristöongelmiin tarvitaan lisää luonnontieteellistä ja yhteiskunnallista ympäristötutkimusta. Sama koskee teollisuuden uudistumista eli vihreää siirtymää. Yksi erityinen tarve on metsäteollisuuden arvonlisän nosto uusilla tuotteilla.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Ympäristölainsäädännössä kannattaa edistää yhden luukun menettelyä. Lisäksi kannattaa selvittää ja edistää ympäristöä koskevan lainsäädännön yhdistämistä ympäristökaareksi. Toimintaa voidaan vielä tehostaa vahvistamalla ympäristöhallinnon ja tuomioistuinten voimavaroja.

Hallinnollista taakkaa voidaan tehokkaasti vähentää myös digitalisaatiolla, jolla tehdään asioiden hoidosta helpompaa ja nopeampaa.

13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta

Ruoantuotanto

Maatalouden EU-tuet on lyöty lähivuosiksi lukkoon CAP-ohjelmalla. Kotimaisesti tulisi kuitenkin tukea ympäristölle enemmän tekeviä, kuten luomua sekä Itämerelle tärkeitä vesiensuojelutoimia.

Tulevien maataloustukien suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa se, että kotimainen ruuantuotanto voi menestyä ainoastaan, mikäli se kykenee uudistumaan nykyisen yhteiskunnan edellyttämällä tavalla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle. Maatalouden ympäristökuormitusta vähentävät toimet tähtäävät paitsi vesistöjen ravinnekuormituksen ja ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, myös lannoite- ja energiaomavaraisuuden ja muun muassa maaperän rakenteen ja ravinnetason parantamiseen ja siten edelleen satotason kasvuun ja äärevöityvistä sääilmiöistä johtuvien taloudellisten riskien pienentämiseen.

Maatalouteen kytkeytyvien biokaasulaitosten maanlaajuinen verkosto tulee saada aikaan muun muassa jatkamalla kiertotalouteen perustuvien biokaasuinvestointien tukemista ja maatilojen tulee hyötyä tästä kotimaisen lannoite- ja biopolttoainetarjonnan muodossa. Luomu-tuotannon osuutta tulee kasvattaa merkittävästi.

Kalataloudessa suurimmat mahdollisuudet liittyvät silakan jalostamiseen kuluttajille sopiviksi tuotteiksi. Vesiviljely tulee suunnata Itämeren suojelemiseksi suljetun kierron laitoksiin ja kiertovesilaitoksiin.

Metsätalous

Keskeinen tapa parantaa metsätalouden tulevaisuutta on varmistaa sen ekologinen kestävyys. Luontokatoa aiheuttavan tai ilmastokriiisiä ruokkivan toiminnan sijaan metsiä tulee hoitaa ekologisesti kestävämmin esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen avulla huomioiden samalla säästö- ja lahopuiden riittävyys. Keskeisiä keinoja metsätalouden kestävyyden turvaamiseksi on metsälain uudistaminen ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaisesti sekä metsien suojelupinta-alan kasvattaminen vähintään 10 prosenttiin koko Suomessa aloittamalla vanhoista ja luonnontilaisista metsistä. Tärkeää on esimerkiksi rajoittaa avohakkuita ja siirtyä jatkuvaan kasvatukseen erityisesti turvemailla, päästä eroon liian voimakkaista harvennuksista, sekä pidentää metsien kiertoaikoja ja vahvistaa monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen suojaa.

Metsien hiilinielujen korjaaminen on avainasemassa ilmastolain mukaisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja metsäteollisuuden toimintalisenssin varmistamisessa. Tehokkain keino tähän on hakkuumäärien maltillistaminen, johon keinoja ovat valtionmaiden hakkuumäärien pienentäminen sekä taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönotto, jotta hiilensidonnan vahvistaminen ja hiilivarastojen suojeleminen on houkuttelevaa myös yksityismailla.

Metsäteollisuuden tuotteiden arvonlisää tulee kasvattaa ja Suomessa on tähän potentiaalia. Kuitenkin puun sivuvirtojen ohjautuminen energiakäyttöön on tällä hetkellä tämän esteenä. Kaskadiperiaatteen toteutuminen tulee varmistaa, eli puusta tulee tehdä ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita. Ainespuun sekä monimuotoisuudelle arvokkaan runkopuun ja kantojen polttaminen tulee lopettaa. Puunpolton verotuksella voidaan hillitä puun ohjautumista polttoon ja vahvistaa metsäteollisuuden arvonlisän nousua.

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Vihreä siirtymä ja markkinoiden luottamus ilmastotavoitteista kiinnipitämiseen ja luontokadon pysäyttämiseen ovat kestävin tapa luoda investointeja ja työpaikkoja. Suomella on alan kansainväliseen houkuttelevuuteen hyvä pohja monien ympäristöalan vertailujen kärkimaana. Asioita voidaan vielä kehittää yhden luukun lupamenettelyillä sekä vahvistamalla asiaan liittyvän ympäristöhallinnon ja tuomioistuinten voimavaroja.

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Alueidenkäyttölain uudistuksessa tulee suunnitella asuminen, liikenne ja viherrakenne yhtä aikaa. Näin varmistetaan myös kansalaisten virkistyksen ja terveyden kannalta tärkeän lähiluonnon säilyminen. Se on kunnille myös vetovoima- ja elinvoimatekijä.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Tulevan hallituksen selkeä sitoutuminen ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035 sekä EU:n ilmastotoimiin ovat välttämättömiä, jotta markkinoilla investoinnit ohjautuvat vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Hallituskaudella tulee päivittää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, laatia keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma sekä pitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma ilmastolain mukaisesti. Suomen on välttämätöntä kasvattaa hiilinieluja EU:n nieluasetuksen ja hiilineutraaliustavoitteen mukaiseksi.

Keskeisimmät ohjauskeinot hiilinielujen kasvattamiseksi tulevalla hallituskaudella ovat valtion maiden hakkuumäärien pienentäminen tulosohjauksen kautta, hintaohjauksen kehittäminen hakkuumäärien säätelemiseksi, viimeisten vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeleminen, jatkuvapeitteisen metsäkasvatuksen osuuden lisääminen metsätalouden tukien uudelleenohjauksella sekä valtion mailla. Lisäksi metsälaki on korjattava niin, että metsien kiertoaika pitenee ja lahopuun määrä talousmetsissä kasvaa. Turvemaiden kunnostus- ja täydennysojitustuet tulee lopettaa sekä uusien soiden avaaminen kieltää. Turvepeltojen päästöjä puolestaan tulee hillintä asettamalla kosteikkoviljelyn pinta-alatavoitteeksi 50 000 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä ja siirtämällä osa turvepelloista viljelyn ulkopuolelle. Maankäytön muutosmaksun tulee ottaa käyttöön metsäkadon hillitsemiseksi.

Päästövähennysten etenemiseksi energiasektorilla EU:n päästökauppa on tärkein työkalu, jonka toimivuudesta on pidettävä kiinni. Näitä päästövähennyksiä hidastavia ohjauskeinoja tulee poistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi turpeen energiakäyttöä tukevat veroratkaisut. Jotta biogeenisiä päästöjä puun poltosta energiasektorilla voidaan vähentää ja haitallista vaikutusta hiilinieluihin hillitä, puun polton veroedusta on luovuttava. Kotimaan lentoliikenteen tuista luovutaan ja lentoliikenteelle asetetaan lentovero.

Taakanjakosektorilla päästövähennysten eteneminen vaatii vahvempia ohjauskeinoja, kuten liikennepolttoaineiden kansallisen päästökaupan käyttöönottoa. Valtion joukkoliikennetukia on lisättävä ja kuntien ja valtion kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin rahoitus nostettava 20 prosenttiin liikennebudjetista YK:n suositusten mukaisesti. Jotta päästövähennykset liikennesektorilla ovat aitoja eivätkä aiheuta trooppista metsäkatoa, palmuöljyn rasvahappotisleen (PFAD) jäteluokituksesta luovutaan.

Lisäksi taakanjakosektorilla on turvattava kannustimet rakennusten energiaremontteihin ja öljylämmityksestä luopumiseen sekä valtakunnalliseen jalkautuvaan energianeuvontaan. Pienten kaukolämpölaitosten luopumista turpeen käytöstä kiirehditään investointituilla, jotka ohjataan polttoon perustumattomien ratkaisujen käyttöönottoon. Ruokajärjestelmän päästöjen vähentämiseksi avainasemassa on ruokavalioiden muutoksen kannustaminen kohti kasvispainotteista sekä tuotannon päästöjen hillitseminen muun muassa turvemailla.

Lisäksi ympäristönsuojelulakiin lisätään luvan myöntämisen edellytykseksi se, ettei toiminta vaaranna ilmastolaissa tarkoitettuja ilmastotavoitteita.

Pienydinvoima ei ole ratkaisu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Se edellyttää ydinenergialain uudistusta ja uutta tekniikkaa. Uusia laitoksia voisi tulla käytännössä 2030-luvulla, mikä on aivan liian myöhäistä ilmastotavoitteissa pysymiseksi. Suurten ydinvoimalaitosyksikköjen rakentaminen on vielä tätäkin hitaampi prosessi. Ilmastotoimissa on keskityttävä nopeasti ja tehokkaasti käyttöön otettaviin vaihtoehtoihin.

Huomattavaa on, että monet ilmaston kuumenemista hillitsevät toimet auttavat myös luontokadon torjunnassa ja päinvastoin. Ilmastotoimet tuleekin läpivalaista luonnon kannalta, jotta valitaan sellaisia toimia, jotka ovat kustannustehokkaita ja hyödyttävät myös luontoa.

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Suomella pitäisi olla tehokas kansallinen luonnon monimuotoisuustrategia, jossa esitetään keinot torjua luontokatoa ja pysäyttää monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Strategialle on varattava riittävä rahoitus.

Luonnonsuojelun rahoitusta on korotettava merkittävästi. Luontopaneelin arvion mukaan luontokadon pysäyttämiseen tarvittava rahoitus on noin 0,5–1 prosenttia bkt:stä, eli vähintään kymmenkertainen nykyisestä. Rahoituksella varmistetaan esimerkiksi elinympäristöjen suojelu alueellisesti kattavalla ja kytkeytyneellä suojelualueverkostolla sekä ennallistamalla heikentyneitä ympäristökohteita (mm. Metso-, Helmi- ja Nousu-ohjelmien avulla).

Suojelupinta-alaa on kasvatettava 30 prosenttiin EU:n biodiversitettistrategian ja Kunming-Montrealin kehyssopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja näistä 10 prosenttia tulee olla tiukasti suojeltuja alueita. Suojelua on toteutettava kattavasti elinympäristöittäin ja maakunnittain. Myös ennallistamista tulee toteuttaa vähintään EU:n ja Kunming-Montrealin tavoitteiden mukaisesti.

Kiireellisimpiä toimia luontokadon pysäyttämiseksi on vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu. Valtion mailla tämä on toteutettava heti hallituskauden alussa.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdään ilmastolakia vastaava puitelaki, jossa on aikataulu ja tavoitteet. Tavoite luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä on kirjattava ilmastolakia vastaavaan vahvaan luonnon puitelakiin.

Luontokadon pysäyttämiseksi on otettava käyttöön aiheuttaja maksaa -periaate, jolloin luontokatoa aiheuttavat tahot ovat paremmin vastuussa toimintansa seurauksista ja luonnon tilaa heikentävä toiminta muuttuu vähemmän kannattavaksi.

Vesitalouslupien päivitys vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteiden mukaiseksi pitää mahdollistaa. Myös kalatalousvelvoitteen asettaminen sellaisillekin vesivoimaloille, joilla niitä ei vielä ole, pitää tehdä mahdolliseksi.

Valtion pitää varmistaa yhtiöiden omistajaohjauksessa luonnon tilaa parantavat toimet. Tällaisia ovat esimerkiksi vaelluskalojen kulun turvaaminen, vanhojen metsien suojelu sekä metsäluonnon ja hiilinielujen tilan parantaminen. Valtion omistamilla mailla toiminnan tärkeimmiksi tavoitteiksi tulee asettaa luontokadon torjunta ja hiilinielujen kasvattaminen.

Malminetsintä ja kaivostoiminta pitää kieltää kaikilla suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella. Kaivosjätteiden käsittely ja vakuudet pitää panna kuntoon.

Metsälainsäädäntö on uudistettava ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiseksi.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen?  Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Oikeusvaltiota vahvistettaessa ja poliisin voimavaroja kehitettäessä pitää perustaa ympäristörikososasto. Ympäristörikokset päätyvät harvoin käräjille ja rangaistukset ovat lieviä. Tämän takia ympäristörikoksille tarvitaan oma, teemaan erikoistunut osasto. Ympäristörikokset liittyvät usein talousrikollisuuteen.

Elinkelpoinen planeetta on ihmiskunnalle välttämätön elinehto ja turvallisuuden perusta. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt ja pakolaisuus liittyvät ihmisten turvallisuuteen olennaisesti. Kansalaisten turvallisuuden uskottava vahvistaminen edellyttää nykyistä vahvempaa elinympäristöjen suojelua, luonnon heikentyneen tilan parantamista sekä ilmastotoimien vauhdittamista.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Jotta ihmisoikeudet voivat toteutua, ilmasto- ja luontotavoitteiden toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ilmasto- ja ympäristötoimien toteuttamisessa ja kohdistamisessa pitää varmistaa kansalaisten osallistumismahdollisuudet ja oikeudenmukainen kohtelu. Perus- ja ihmisoikeuksien arviointi on otettava osaksi kaikkea ilmastoa koskevaa lainsäädäntöä ja politiikkavalmistelua sekä ilmastotoimien seurantaa. Tiedepohjainen päätöksenteko on avainasemassa, jotta kaikki voidaan pitää muutoksessa mukana. Tämän vuoksi Suomen Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin roolia itsenäisinä ilmasto- ja luontopolitiikan laadunvarmistajina on vahvistettava.

Saamelaiskäräjälaki on päivitettävä heti hallituskauden alussa, jotta se saadaan kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta kestäväksi. 

Suomen on kannettava globaalia vastuuta maailman köyhimmistä ja haavoittuvaisimmista sekä edistettävä ihmisoikeuksia, rauhaa ja vakautta globaalisti.  Näin ollen hallituksen tulee varmistaa kehitysyhteistyörahoituksen nostaminen 0,7 prosenttiin bkt:stä ja kasvattaa kansainvälistä ilmasto- ja luontorahoitusta. Ilmastorahoituksen kasvattaminen tapahtuu niin, että se on uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyön rahoitukseen. Rahoituksesta puolet ohjataan sopeutumiseen. Vahinkojen ja menetysten korvaaminen otetaan osaksi Suomen ilmastorahoitusta.

Suomen on myös tunnistettava kansalaisyhteiskunnan rooli demokraattisessa oikeusvaltiossa ja työskenneltävä sen eteen, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet eivät heikkene Suomessa ja muualla maailmassa.

24. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Ilmastokriisin torjunta ja luontokadon kääntäminen luonnon elpymiseksi ovat aikamme kaksi suurta haastetta, jotka uhkaavat ihmisen olemassaoloa. Nämä kriisit vaativat järeitä toimenpiteitä seuraavalta hallitukselta. Siksi luonnon ja ilmaston on oltava hallituksen muodostamisessa kynnyskysymyksiä.

Luonnonsuojelun rahoitus pitää moninkertaistaa. Siitä ei voida leikata. Ilman rahaa luontokato vain pahenee. Valtionmailla olevat viimeiset vanhat metsät ja luonnonmetsät pitää suojella pikaisesti. Metsähallitus hakkaa näitä mittaamattoman arvokkaita metsiä koko ajan, joten suojelusta tarvitaan valtioneuvoston päätös pian. Ilmastolakia vastaavan luontolain säätäminen on käynnistettävä jo tänä vuonna. Ilmastolakiin kirjatusta hiilineutraaliustavoitteesta ja päästövähennyspolusta on pidettävä kiinni ja hallituksen on tehtävä nopeasti päätöksiä, joilla romahtaneet hiilinielut pelastetaan. Tämä on myös valtiontalouden kannalta olennainen kysymys, sillä Suomelle on tulossa miljardien maksu, mikäli hiilinieluja ei saada kasvuun.

 

Lisätietoja:

Paloma Hannonen, ympäristöpäällikkö, p.0505323219, paloma.hannonen@sll.fi
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 0505644122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi