Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Terrafame saattaa pian tuottaa yksin yli 90% Suomen vaarallisen jätteen määrästä

Kaivosjätteiden luokittelussa, käsittelyssä ja jätteitä koskevassa sääntelyssä on useita puutteita. Tilanne on johtamassa ympäristön kannalta valtavaan riskinottoon kotimaan kaivoksilla, etenkin Terrafamessa.

Kuva: Mika Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto

Terrafamen toiminnalle myönnettiin juhannuksen alla uusi ympäristölupa, joka sallii kaivokselle ennätysmäisen vaarallisen jätteen tuotantomäärän. Jos Terrafamen saama määräaikainen jatkolupa pysyy valituksista huolimatta voimassa, kaivos tuottaa vuosikymmeniä yksin yli 90% kaikesta vaarallisesta jätteestä Suomessa. Vuodessa tämä tarkoittaa 50 miljoonaa tonnia (Mt) ja koko Terrafamen suunnitellun 60–vuotisen elinkaaren aikana 3000 Mt.

Terrafamen ympäristölupa on ristiriidassa EU:n ja Suomen lainsäädännön kanssa. Kainuun luonnonsuojelupiiri on valittanut luvasta. Käytännössä Terrafamen jätteentuotanto on jo viime vuosina lähestynyt jatkoluvan keskimääräistä 50 miljoonan tonnin tasoa.

Kaivosjätteiden mittakaava tuottaa katastrofaalisia riskejä ympäristölle

Vaaralliseksi jätteeksi sanotaan jätettä, jotka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suomessa tuotetaan vuosittain tilastojen mukaan noin 2-3 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä. Miksi Terrafamen jo nyt tuottama valtava vaarallisen jätteen määrä ei kuitenkaan näy Suomen vaarallisen jätteen tilastoissa? Kyse on puutteellisesta tilastointitavasta. Jostain syystä maassamme tilastoidaan ainoastaan kaatopaikoille sijoitettavat vaaralliset jätteet. Katsovatko viranomaiset, ettei kaivannaisjätealueille sijoitettavista jätteistä tarvitse huolehtia samalla vakavuudella?

Tälle sääntelykulttuurille on hyvin vaikeaa löytää oikeutusta. Puutteellisesta tilastointitavasta sekä usein myös puutteellisesta jätteiden luokittelutavasta johtuen kaivosten tuottamaa vaarallista jätettä ei edellytetä Suomessa käsittelemään vaarallisena jätteenä. Tämän kaivosjätteiden riskit moninkertaistavan sääntelykulttuurin vuoksi niin jätevesien käsittelyn kuin jätteiden pitkäaikaisten vaikutusten selvitykset sekä kestävien ratkaisujen, kuten jätteiden kiinteytyksen ja hyötykäytön selvitykset on toistuvasti lykätty kauas tulevaisuuteen. Ympäristöluvissa kaivosten sulkemista selvitetään usein edelleen vain vuotta ennen kaivoksen sulkemista eli jätteiden asiallisen käsittelyn kannalta aivan liian myöhään.

Kaivosten jätteen määrästä puhuttaessa puhutaan miljoonista tonneista ja suurimpien kaivosten elinkaaren aikana jopa miljardin tonnin suuruusluokasta. Ne ovat määriä, joita ihmismielen on mahdotonta käsittää. Vielä vähemmän yksittäisellä ihmisellä on kykyä käsittää tällaisten jätemäärien seurauksia ympäristössä. Valitettavasti sama pätee myös Suomen kaivoslainsäädäntöön sekä kaivosten sääntely- ja valvontakulttuuriin.

Suomen kaivoksilla syntyy valtavasti vaarallista jätettä: 

  • Terrafame 50 miljoonaa tonnia vuosittain
  • Kittilä 2 miljoonaa tonnia vuosittain
  • Kevitsa 3 miljoonaa tonnia vuosittain (ei ole luokiteltu virallisesti vaaralliseksi)
  • Suomen vaarallisen jätteen yhteenlaskettu määrä kaikilta muilta teollisuuden aloilta on alle 3 miljoonaa tonnia vuosittain

Talvivaara-Terrafame – maailman vaarallisin kaivos?

Talvivaara-Terrafame on j​ätteidensä puolesta Suomen ja mahdollisesti koko maailman vaarallisin kaivos. Erityinen ongelma on, että Talvivaaran kaivoksella sivukivi on pääosin mustaliusketta, jonka rikkipitoisuus on 9 %. Tonni jätettä vapauttaa rapautuessaan 300 kg rikkihappoa ja useita kiloja raskasmetalleja. Terrafamen malminkäsittely tuottaa prosessijätettä, joka on tarkoitus kapseloida luontoon niin kutsutuilta sekundäärikasoilta.

Terrafamen prosessijäte on myös virallisesti luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi ja se käsittää noin yhden kolmasosan koko kaivoksen jätteen tuotannosta. Kaivoksen ympäristöluvan jatkohakemuksessa olevalla 60 vuoden suunnitelmalla vaarallista jätettä tuotettaisiin tähtitieteelliset 3000 miljoonaa tonnia kaivoksen elinkaaren aikana eli 600 tonnia jokaista suomalaista kohden. Terrafamen sijaitessa vedenjakajalla uhkaavat sen vaaralliset jätteet Oulujoen ja Vuoksen vesistöjä jopa tuhansia vuosia. Tämä merkitsee vakavaa uhkaa myös Saimaalle.

Jätteiden luokittelussa ja loppukäsittelyssä merkittäviä puutteita

Yhden sähköauton nikkelitarvetta kohden Terrafamen jätteiden määrä on 50 tonnia, mikä tekee yhtiötä koskevista vastuullisuuspuheista hiilipäästöjä myöten hyvin kyseenalaisia. Terrafame myy akkujaan maailman vähähiilisimpinä. Tässä laskelmassa on kuitenkin unohdettu laskea kaivoksen tuottamat jätteet osaksi hiilitasetta. Jos pitkäaikaisen jätevesien puhdistuksen hiilitase huomioitaisiin kaivoksen hiilitaseessa, näyttäytyisivät Terrafamen akkumateriaalit myös ilmaston kannalta paljon nykyistä laskentatapaa huonommassa valossa. Pelkästään jäteveden neutralointiprosessissa kalkkikivestä vapautuva hiilidioksidi nostaisi kaivoksen nikkelituotannon ilmastopäästöt aivan eri tasolle.

Kaivoksen sulkemisen jälkeen Terrafame ei ole varautunut jätevesien pitkäaikaiseen puhdistukseen. Edellä kuvattuihin Terrafamen jätemääriin nähden voidaan myös pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että yhtiön varat tulisivat koskaan riittämään jätevesien pitkäaikaiseen puhdistukseen. Kun resurssit vesien puhdistukseen loppuvat, riittäisi varastoiduista haitta-aineista jopa yhden tuhannesosan jätepäästö vedenjakajalle laajankin vesistön osan saastuttamiseen. Terrafamen nykyinen ratkaisu, jossa jätteet kapseloidaan odottamaan jäterakenteiden väistämätöntä rikkoutumista ei ole kestävä. Tämän ratkaisun sijaan jätteet pitäisi stabiloida pysyvästi louhoksiin tai hyötykäyttää metallin tuotannossa.

Erityisasiantuntija Jari Natunen

 

Tutustu Luonnonsuojeluliiton Kaivosjätteet kuriin! -kampanjaan.

 

Lisätietoja

Erikoisasiantuntija (kaivosten ympäristöpäästöt) Jari Natunen

Jaa sosiaalisessa mediassa