Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto itämerennorpan met­säs­tys­a­se­tuk­ses­ta 2022–2023

19.7.2022

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöihinne 20.6.2022
VN/17458/2022

Luonnonsuojeluliiton lausunto itämerennorpan metsästysasetuksesta 2022–2023

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asetusluonnoksesta seuraavaa.

Yleistä

Itämerennorppa on ollut perinteisesti Itämeren runsain hylje. Sen kanta oli viime vuosisadan alussa noin 200 000 yksilöä, ja runsaan levinneisyyden alue kattoi koko rannikkomme ja Ahvenanmaan. Tästä kanta romahti pyynnin ja ympäristömyrkkyjen takia 1970-luvun lopulla vain noin 5000 norppaan. Toipuminen on ollut hidasta ja rajoittunut Perämeren kantaan, ja harmaahylje on nyt selvästi Itämeren runsain hylje. Yhteensäkin itämerennorppia on yhä vain noin kymmenesosa reilun vuosisadan takaisesta määrästä.

Esityksen vaikutukset ja Suomen luonnonsuojeluliiton johtopäätökset

Asetuksella sallittaisiin 375 itämerennorpan pyynti Perämeren–Merenkurkun kannanhoitoalueella. Tämän ohella Ruotsi sallii 420 norpan pyynnin, joten alueelle olisi mahdollista luvallisesti pyytää noin 800 norppaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto ei kannata itämerennorpan pyyntikiintiön pitämistä Pohjanlahdella 375 hylkeen tasolla, vaan sitä pitää laskea. Ruotsi on nostanut omaa kiintiötään, ja rasitus kannalle on arvioitava molempien maiden päätösten pohjalta niin, että otetaan huomioon myös norpan pesimisolosuhteet ja sivusaaliskuolleisuuden riski.

Norppakannan tämän vuoden laskentatulosta ei ole tätä kirjoitettaessa vielä tiedossa. Laskennat ovat muuttuneet viime vuosina hyvin epävarmoiksi. Suurimmat laskentakannan arviot ovat jo seitsemän ja kahdeksan vuoden takaa, vuosilta 2014 (arvio 16 053 yksilöä yhteensä 4200 lasketun hylkeen perusteella) ja 2015 (19 936, hylkeitä nähtiin 3440). Tämän jälkeen laskentakannan arviot ovat asettuneet 7500 ja alle 15 000 yksilön välille, eikä kannan kehitystä voida luotettavasti arvioida. Tämä on kannanhoidolle olennainen haaste, eikä pyynnin vaikutusta voida luotettavasti arvioida, kun laskentatieto on epävarmaa. Tällöin pyynnissä tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että Perämeren norppalaskentoja tehostetaan Suomen ja Ruotsin yhteisponnistuksena niin, että kannan koosta ja kehityssuunnasta saadaan nykyistä tarkempi kuva. Nykyisin laskennoista vastaa Ruotsi, ja olisi luontevaa, että myös meidän maamme panostaisi kannan arvioimiseen, kun noin puolet kannasta on merialueellamme. Laskentoja voitaisiin tehostaa projektina, jossa pyrittäisiin usean vuoden aikana kattamaan nykyistä laskentaa suurempi osa jääpinta–alasta sekä saamaan aikaan toistoja. Samalla voitaisiin myös merkitä norppia siten, että laskennoissa näkyvillä olevien norppien määrästä saadaan käsitys.

Ilmastonmuutos haittaa jo, ja on tulevaisuudessa haittaamassa yhä useampana vuonna norpan pesintää myös Perämerellä. Tämä korostaa pyynnin maltillisena pitämisen tärkeyttä. Perämeri on jäätynyt perinteisesti kokonaan. Vuonna 2015 se jäi ensi kertaa varmuudella osin avoimeksi (1). Vuonna 2020 tilanne toistui ja jäät kattoivat pesimisajan alussa vain osan meren pohjoisosasta (kuva 1.).

Tulevaisuudessa Perämeren poikimisjäät tulevat olemaan yhä useampina vuosina poikimisaikaan epävakaat, ja hyvää pesimisajan jääympäristöä on tarjolla vähemmän kuin norpat tarvitsisivat.

Kuva 1. Perämeren jäätilanne 20. helmikuuta 2020. Norpan poikimisjäitä oli tarjolla vain varsin kapeana vyöhykkeenä meren pohjoisreunalla. Lähde: https://www.smhi.se/oceanografi/istjanst/produkter/arkiv/sstcolor/sstcolor_20200220.pdf

Edellä esitetyn perusteella Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että itämerennorpan pyyntikiintiöksi asetetaan Suomessa nyt korkeintaan 200 yksilöä.

Suomen luonnonsuojeluliitto yhtyy WWF:n lausunnossaan esittämään näkemykseen Pohjalahden itämerennorppakannan yhteisen hoitosuunnitelman laatimisesta. Kyse on yhden yhden norpan viidestä alalajista tärkeimmästä esiintymisalueesta, jossa ilmastonmuutos asettaa selvän tulevan haasteen ja jossa esimerkiksi merituulivoiman rakentamiselle on laajoja suunnitelmia.

Lisätietoja
– FT Antti Halkka, antti.halkka at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä    Tapani Veistola
puheenjohtaja toiminnanjohtaja

VIITE 1) https://www.researchgate.net/publication/281707817_Atmospheric_and_oceanic_conditions_and_the_extremely_low_Bothnian_Bay_sea_ice_extent_in_201415

Lisätietoja