Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto karhun metsästyksestä 2022–23

Luonnonsuojeluliiton mielestä karhukiintiön pienentäminen viime vuodesta on perusteltua, mutta sitä pitää tehdä myös poronhoitoalueella. Metsästyksen valvontaan ja koirametsästyksen epäkohtien poistamiseen pitää satsata, kuten myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn.

21.6.2022

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 31.5.2022 Dnro VN/16497/2022-MMM-1

Luonnonsuojeluliiton lausunto karhun metsästyksestä 2022–23

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Suomen karhukanta on vakiintunut 2010–2020 -luvuilla suotuisalle suojelutasolle. Suomessa karhu on silmälläpidettävä laji ja maailmanlaajuisesti karhu ei kuulu uhanalaisten eläinlajien joukkoon (IUCN-luokitus). Vuoden 2022 kanta-arvion mukaan maamme karhukannan arvioidaan olevan 2250–2400 yksilöä. Arvio on noin 16 % pienempi kuin edellisen vuoden arvio (2670–2800).

Karhukannan koon arvioiminen on vaikeaa. Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamaan tietoon, mikä on riippuvainen havainnoitsijoiden aktiivisuudesta ja ammattitaidosta. Myöskin on havaittu, että kanta-arvio on kaksi vuotta myöhässä. Tämän vuoksi karhun metsästyskiintiön antamisessa tulee käyttää vielä toistaiseksi malttia ja varovaisuusperiaatetta. Karhukannan kestävä maksimiverotus on tutkimuksien mukaan 12–14 prosenttia kannasta. Myönteistä on kuitenkin se, että Luonnonvarakeskus kehittää parhaillaan geneettiseen yksilöntunnistukseen pohjautuvaa rinnakkaismenetelmää karhukannan seurantaan (DNA-tunnistus), mikä tulee parantamaan karhukannan arvion luotettavuutta.

Lausuntopyynnössä esitetään metsästyskiintiön pienentämistä 111 yksilöllä (kokonaiskiintiö 346 karhua) muun Suomen verotusprosentin ollessa 13,2 %. Tätä Luonnonsuojeluliitto pitää tarkoituksenmukaisena, etenkin kun lupien painopiste on yhä Pohjois-Karjala. Suomen karhukanta saa tulomuuttoa Venäjän Karjalan vakaan noin 3200 yksilön karhukannasta. Muun Suomen verotusprosentiksi esitetään noin 7 %, mikä toteuttaa karhukannan hoitosuunnitelman maltillista kasvua. Sen sijaan poronhoitoalueen verotusprosentti 23,7 % on liian korkea. Liitto esittää poronhoitoalueen kiintiöksi 45 (5 läntinen, 40 itäinen) karhua. Kaikki muut ihmistoiminnan seurauksena kuolleet karhut tulee vähentää kiintiöstä, jotta karhukannan kestävyyttä ei vaaranneta.

Tutkimuksien mukaan niin Suomen kuin Ruotsin karhut välttelevät ihmisiä. Skandinavian tapaukset, joissa karhut ovat olleet hyökkääviä ihmistä kohtaan, ovat tilanteita, joissa kohdataan emokarhu pentuineen, haavoittunut karhu tai karhu yllätetään haaskalta tai kohtaamiseen liittyy metsästyskoiria. Karhujen hyökkäykset ihmisen kimppuun ovat viime vuosina yleistyneet Euroopassa. Karhujen ongelmallista käyttäytymistä kuvaavan raportin (LCIE 2015) mukaan ongelmakarhut ovat sellaisia, jotka ovat joko kesyyntyneet suhteessa ihmisiin tai ehdollistuneet ihmisten tuottamalle ravinnolle. Esimerkiksi Romaniassa on vuosien 2016–2019 aikana loukkaantunut 157 henkilöä ja kuollut 9 ihmistä karhujen ja ihmisen välisissä kohtaamisissa. Ruotsissa on havaittu, että karhujen sietämisessä on ollut laskua karhujen ihmisiin kohdistamien hyökkäyksien johdosta. Viimeisimmän asennetutkimuksen mukaan Suomessa suurpetopelko on kasvanut.

Ravintohoukuttimen käyttö on uuden lain mukaan kielletty kesäaikaan. Liitto esittää lain noudattamisen tehostamista ja kesäaikaista valvontaa muun muassa edellisessä kappaleessa kuvattujen riskitilanteiden ehkäisemiseksi ennalta. Edellisvuosien kokemuksien perusteella tiedetään, että erilaisilla haaskoilla karhuja voidaan houkutella haluttuun paikkaan niiden metsästämisen helpottamiseksi ja poikkeuslupien saamiseksi.

Karhun metsästys ajavilla koirilla (plotti-ajokoira) on yleistynyt viime vuosina. Ajavien koirien käytön ongelmat ovat lisääntyneet niin paljon, että osa pitkän linjan karhunmetsästäjistä pitää sitä hyvien metsästystapojen vastaisena ja nostanut ajometsästyksen haitat yleiseen keskusteluun. Karhua saatetaan ajattaa yhtäjaksoisesti jopa toista vuorokautta, ja tarvittaessa koiria vaihdetaan ajon kuluessa. Lopulta karhu saattaa olla niin nääntynyt, ettei se enää pysty liikkumaan. Viimeisenä puolustuskeinona karhu raatelee sen kimppuun käyviä koiria, jolloin sekä karhu että koirat saavat vammoja. Etenkin karhunmetsästyksessä ajavien koirien käyttäminen on epäeettistä ja aiheuttaa pitkäkestoista tuskaa niin karhulle kuin plottikoirille ajon pitkän keston ja usein tapahtuvan lopun raatelun seurauksena. Liitto on esittänyt vuodesta 2016 lähtien ajavien koirien käytön kieltämisen suurpetojen kuten suden ja karhun metsästyksessä, ja toistaa tämän esityksen jälleen tässä yhteydessä.

Mehiläis- ja lammasvahinkojen ehkäisyssä tulee olla edelleen aktiivinen. Sähköaidat ovat kustannustehokas tapa ehkäistä vahinkoja. Liitto esittää sähköaitojen rakentamisen kaksin- kolminkertaistamisen lähivuosina. Myös vahinkojen ehkäisyn neuvontaa tulee tehostaa.

Lisätietoja
– puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 722 9224, harri.holtta a sll.fi
– toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä        Tapani Veistola
puheenjohtaja    toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Jaa sosiaalisessa mediassa