Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­liit­to: Fos­sii­lie­ner­gias­ta luopuminen ei oikeuta uuden, luontokatoa aiheuttavan vesivoimapadon rakentamista

Suomen luonnonsuojeluliitto on valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen Kemijoen Sierilän vesivoimahankkeen vesitalousluvan jatkamisesta. Liitto katsoo, että hanke on vanhentunut ja pahentaisi luontokatoa. Lupa perustuu yli 20 vuotta vanhalle ympäristövaikutusten arvioinnille.

Kemijoen vapaata virtaa
Vapaan Kemijoen virtapaikkoja Vanttauskosken ja Rovaniemen välillä. Kuva: Virpi Sahi.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) antoi maaliskuussa Kemijoki oy:n Sierilän vesivoimahankkeen vesitalousluvalle jatkoaikaa. Avin mukaan rakentamistyöt pitää aloittaa viimeistään 22. toukokuuta 2024. Luonnonsuojeluliitto valitti Lapin piirinsä ja Rovaniemen yhdistyksensä kanssa päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen 21. huhtikuuta 2022. Vesitalousluvan lisäksi hanke tarvitsisi toteutuakseen monia muitakin lupia, joiden käsittely on kesken.

Luonnonsuojeluliitto vastustaa Sierilän vesivoimalaa, koska se hukuttaisi patoaltaaseen Kemijoen pääuoman viimeiset luonnontilaisen kaltaiset rannat ja uomat. Samalla häviäisivät alueella säilyneet jokivarren kulttuurimaisema sekä uhanalaiset lajit ja luontotyypit. Sierilän vesivoimalan luvat pitää myös käsitellä uusien lakien ja tietojen mukaan.

“Vesitalousluvan perusteena ollut hankkeen yli 20 vuotta vanha ympäristövaikutusten arviointi pitää uusia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtaja Sari Hänninen.

Luonnonsuojeluliiton mielestä uuden vesivoimalan rakentamista ei voi oikeuttaa edes Venäjän fossiilienergiasta luopumisen vauhdittamiseksi.

“Ilmastokriisiä pitää ratkaista niin, ettei samalla kiihdytetä luontokatoa. Sen sijaan, että rakentaisimme uusia vesivoimaloita, meidän pitäisi korjata vanhojen vesivoimaloiden aiheuttamaa luontokatoa. Tähän tähtäävä Kemijoen vanhojen voimaloiden kalatalousveloitteiden uusiminen on ollut aluehallintoviraston käsiteltävänä jo viisi vuotta”, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Ennen kuin Kemijoki valjastettiin energiantuotantoon, se oli Euroopan merkittävimpiä lohijokia. Kemijoen vuotuinen saalis oli jopa 160 tonnia lohta.

“Uutta voimalapatoa ei pidä rakentaa Kemijokeen, vaan sen nykyisiin voimaloihin on palautettava vaelluskalojen kulku ja ympäristövirtaamat. Näin luontaisesti lisääntyvät vaelluskalat voivat palata merestä myös Sierilän alueelle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistys järjestää voimalahankkeen vastustamiseksi vuosittaisen Sieriniemen siunaus -soudun tänä vuonna 22.–23. heinäkuuta.

 

Lue lisää:

Luonnonsuojeluliiton valitus

Sieriniemen siunaus -soututapahtuma

 

Lisätiedot:

Sari Hänninen, Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtaja, p. 040 873 7986
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi
Virpi Sahi kehityspäällikkö, p. 050 308 2457 virpi.sahi(a)sll.fi

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa