Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentteja Suomen kantoihin Fit for 55 -paketista

Fit for 55 -paketin tavoitetason kunnianhimoa on syytä nostaa. Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti Suomen tulee edistää EU:ssa 1,5 asteen mukaista ja luontokatoa torjuvaa politiikkaa. Tällä hetkellä EU:n 2030 päästötavoite, 55 prosentin päästövähennys, ei ole riittävä. Pariisin sopimusta edistävä ja ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyyttä painottava päästövähennystavoite olisi 65 prosenttia vuonna 2030. On tärkeää, että kaikki Fit for 55 -paketin eri osat heijastavat korkeinta kunnianhimoa ja yhtenäisyyttä päästövähennysten suhteen.

Jotta olisi mahdollista pysäyttää ilmaston lämpeneminen Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen, tarvitaan selkeät, kunnianhimoiset ja sitovat EU: n ja kansallisen tason tavoitteet, jotka perustuvat seuraaviin vuoden 2030 tavoitteisiin:

ETS [Päästökauppa]

Myönteistä ehdotuksessa on EU:n hiilimarkkinoiden laajentaminen meri- ja lentoliikenteeseen. Positiivista on myös, että päästökauppajärjestelmästä saadut tuotot tulee käyttää ilmastoon liittyviin tarkoituksiin (ilmastonmuutoksen hillinnän hankkeisiin tai muuhun aktiivisen ilmastotoimintaan). Päästökauppasektorin 2030 tavoitteen kohottaminen nykyisestä -43 prosentista -61 prosenttiin on oikeansuuntainen, mutta riittämätön Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Päästökauppasektorin tulisi tavoitella -70 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 2005 päästöihin).

Päästöoikeuksien ylijäämät tulee poistaa päästökauppajärjestelmästä. Ilmaisia päästöoikeuksia pitää vähentää ja vuoden 2030 jälkeen niistä tulee luopua kokonaan. Päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään päästöjä – ylimääräisiä päästöoikeuksia ei saisi enää kertyä. EU:n perussopimuksissa todetaan, että saastumisen kustannukset kuuluvat niiden aiheuttajalle. Kaikkien alojen on lisäksi osallistuttava oikeudenmukaisella osuudellaan ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen. Komission ehdotus on näiden periaatteiden vastainen: Vaikka hiilidioksidin hinnoittelu ja sääntely laajenee käytännöllisesti katsoen kaikilla sektoreilla, se vaikuttaa yhä enemmän (pienituloisiin) kotitalouksiin, mutta teollisuus saa edelleen erityiskohtelua ilmaisten päästöoikeuksien luovutuksen kautta, mahdollisesti vuoteen 2035 asti.

Kaikki biomassan nettopäästöt tulee ottaa huomioon. Biomassan päästökertoimen ehdotetaan olevan nolla, jos se täyttää uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (REDII) kestävyyskriteerit, jota tarkistetaan samanaikaisesti päästökauppadirektiivin kanssa. Jotta vältettäisiin biomassan kestämätön käyttö, on biomassan päästöt otettava huomioon, ja RED:n mukaisten kestävyyskriteerien on oltava mahdollisimman tiukkoja myös luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen.

LULUCF [Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous]

Maankäyttösektorin koko EU:lle esitetty nielutavoite -310 Mt vuonna 2030 jää aivan liian pieneksi. Myös Suomelle jyvitetty -17,8 Mt on matala tavoite, jossa on mahdollisuutta kasvattaa kunnianhimoa reilusti. Sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden kannalta maankäyttösektorin nielutavoitteen tulisi olla koko unionin alueella -600 Mt vuonna 2030. Kolmen vuoden tarkastelujakso nielujen osalta on liian lyhyt, kymmenen vuotta on tarkastelujaksona parempi aikaväli. LULUCF-asetus voisi ottaa paremmin huomioon myös luonnon monimuotoisuuden, mitä tulee metsien ekologisesti kestävään käyttöön. Aito kannuste kasvattaa nieluja jää LULUCF:stä yhä puuttumaan. Lisäksi, päästövähennyksiä ei pitäisi pystyä välttämään nielujen kustannuksella. Ihmetystä herättää myös, että nielutavoitteita jyvitettäessä joukkoon on mahtunut maita, joilla on positiivinen nielutavoite eli sallitaan LULUCF-sektorilla päästöjä, kun kaikkien tavoitteena tulisi olla nielut! LULUCF-ehdotuksen kohdassa sitoumukset ja tavoitteet (Artikla 4) todetaan: “Member State shall ensure that greenhouse gas emissions do not exceed greenhouse gas removals, calculated as the sum of total emissions and total removals on its territory in all of the land accounting categories referred to in Article 2(1)” ( COM(2021) 554 final, s. 21).

Tarvitaan sekä isompia nieluja että päästövähennyksiä, nämä eivät voi olla joko-tai. Tästä syystä olisi tärkeää pitää joustot minimissä. Joustot säilyvät aika lailla ennallaan tai laajentuvat sektorin sisällä. Ympäristölle olisi riski sisällyttää maatalouden muut ilmastopäästöt (ei CO2 päästöt) LULUCF:ään. Maataloudessa päästöjen vähentäminen on ollut vaikeaa ja maatalouden ilmastopäästöjen yhdistäminen mahdollistaa sen, että maatalouden päästöt katoavat LULUCF-sektoriin eivätkä pienene jatkossakaan. Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kannalta sektoreiden välisten kompensaatiomahdollisuuden avaaminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä järkevää, koska maankäyttösektorin kasvihuonekaasulaskenta on epävarmempaa kuin muilla sektoreilla, eivätkä varastot ole yhtä suurella varmuudella pitkäkestoisia ja pysyviä kuin päästämättä jättäminen muilla sektoreilla.

Myönteistä esityksessä on sitova, maittain jyvitettävä tavoite (vaikka voisi olla huomattavasti kunnianhimoisempi) ja että maankäyttösektorin nielulaskentaa selkeytetään. Lisäksi suojelu- ja ennallistamisnäkökulman laajentaminen raportointiin on tervetullutta. Monimuotoisuus voitaisiin huomioida vielä laajemminkin, mutta hyvä että raportointi ja seurantavelvollisuutta laajennetaan siihen suuntaan. Kosteikkojen mukaan ottaminen pakollisena vuodesta 2026 on positiivista. Tosin se tapahtuu ilman perustason arviointia ja myöhään – kosteikot voisi sisällyttää maankäyttösektoriin jo nyt.

RED [Uusiutuvan energian direktiivi]

Uusiutuvan energian direktiivin tulisi ohjata suosimaan erityisesti polttoon perustumattomia energialähteitä. Puiden polttoa ei tulisi tukea. Metsäbiomassan käytölle on laadittava riittävät kestävyyskriteerit. Tutkitun tiedon tulee olla päätöksenteon ja ohjauksen pohjana. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisten jakeiden polttaminen on lopetettava mahdollisimman pian. Vuonna 2030 uusiutuvan energian osuus koko energiankulutuksesta EU:ssa tulisi olla 50 % . Kansalliset sitovat uusiutuvan energian tavoitteet puuttuvat esityksestä. Sitovat kansalliset tavoitteet ohjaisivat jäsenvaltioita rohkeasti rakentamaan uusiutuvan energian tuotantoa ja takaisivat samalla myös ennustettavuutta energiamarkkinoilla. On tärkeää, että RED:n ei oteta mitään fossiilipohjaisia polttoaineita ja että niin kutsutut ”recycled carbon fuels” jäävät asetuksen ulkopuolelle.

Bioenergiakriteereitä ei ole vahvistettu riittävästi ja siten kannustimia puiden ja muun eloperäisten materiaalin polttoon ovat vielä olemassa. Vaikka joitakin muutoksia ehdotetaankin, nykyiset kriteerit eivät vieläkään takaa, että
(1) bioenergia tuottaa merkittäviä lyhytaikaisia kasvihuonekaasusäästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin,
(2) rajalliset biomassaresurssit käytetään optimaalisesti laajemmin taloudessa ja energia-alalla ja
(3) biomassan polttaminen ei lisää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä tai ilmansaasteita.

Biomassat ovat rajallinen resurssi, joiden kohdentamista tulisi miettiä tarkasti. Pahimmillaan lisääntyvä puun poltto kiihdyttää ilmastokriisiä ja luontokatoa Suomessa ja EU:ssa sekä asettaa lisää käyttöpaineita metsille. Painopiste tulisi olla pitkäikäisissä puutuotteissa, ei energiakäytössä. Siksi on hyvä ja kannatettavaa, että esityksessä kantojen ja juurien polton tukemisesta luovutaan. Kaiken kaikkiaan puiden polttaminen ei ole hiilineutraalia, ja sen sellaiseksi kutsuminen tai luokitteleminen on harhaanjohtavaa.

ESR [Taakanjako]

On positiivista, että taakanjakosektorin päästötavoite 2030 nousee 40 prosenttiin aiemmasta 30 prosentin tavoitteesta. Kuitenkin, tavoitteen pitäisi olla EU:n tasolla vähintään 50 prosenttia, jotta se olisi linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Sitovat kansalliset tavoitteet ovat hyvä keino kirittää jäsenmaita päästövähennyksiin taakanjakosektorilla. Kaikkia jäsenmaita tulisikin kannustaa asettamaan korkeammat tavoitteet kuin EU: n tasolla asetetut vähimmäisvaatimukset. Tavoitteiden varhaisesta saavuttamisesta tulee palkita ja päästöjen pankittamista pitää rajoittaa. Emme tue sitä, että taakanjakosektorilla epäonnistumista voi korvata LULUCF-sektorin nielulisäyksillä tai aiempien vuosien onnistumisilla tai päästökauppasektorin käyttämättä jääneillä päästökiintiöillä. Jokaisen sektorin tulee pyrkiä korkeimpaan mahdolliseen kunnianhimoon, jotta vihreästä siirtymästä tulisi todellista ja Pariisin ilmastotavoite saavutetaan.

EED [Energiatehokkuusdirektiivi]

Energian kokonaiskulutusta on pystyttävä vähentämään, sillä myös uusiutuvien energiamuotojen kestävälle tuotannolle on rajat. Energiansäästön ja energiatehokkuuden parantaminen on tässä keskeistä. Asuminen osuus Suomen ilmastopäästöistä on 40 %. Rakennusten energiansäästö ja energiatehokkuus on olennaista Suomen päästöjen vähentämisen kannalta. Euroopan komission esittämän uuden energiatehokkuustavoitteen tulisi olla 45 prosentin energiansäästö vuoteen 2030 mennessä, jotta EU pysyy Pariisin sopimuksen 1,5 asteen polulla. On hyvä, että energiatehokkuudelle on sitova EU-tason tavoite, mutta kansalliset sitovat tavoitteet puuttuvat. Kansallisesti sitovat energiatehokkuustavoitteet jouduttaisivat energiansäästöä ja energiatehokkuuden parantumista EU:n alueella.

CBAM [Hiilitullit]

Kannatamme hiilitullien asettamista EU:n ulkorajoille, kunhan mekanismi toteutetaan siten, että se vähentää päästöjä ja eriarvoisuutta. Hiilitulleilla ei tule edistää eurooppalaista teollisuutta epäreilulla tavalla tai rahoittaa EU:n toimintaa. Ehdotuksessa on kannatettavaa, että hiilitullit korvaavat päästöoikeuksien ilmaisjaon, tosin tähän siirtymäaika on liian pitkä. Raskas teollisuus saa tämän ehdotuksen puitteissa jatkaa saastuttamista siitä suuremmin maksamatta.

Kaikkein köyhimmät maat tulee vapauttaa hiilitulleista. Niiden historialliset päästöt ovat vaatimattomia ja vastuu ilmastokriisistä rikkaita maita pienempi. Mahdollisten vapautusten lisäksi EU:n tulee tukea ilmastorahoituksella ja muilla tukitoimilla niitä kehittyviä maita, joiden vientiin hiilitullit kohdistuvat. Hiilitullien aiheuttamaa mahdollista eriarvoisuuden kasvua EU:n sisällä tulee kompensoida esimerkiksi lisäämällä tulonsiirtoja ja verotuksen progressiota sekä vahvistamalla yhteiskunnan tukiverkkoja.

Lisätietoja EU-jaostojen jäseniltämme:
– energia: suojeluasiantuntija Anna Ikonen, puhelin 044 491 4268, anna.ikonen a sll.fi
– metsä: suojeluasiantuntija Paloma Hannonen, puhelin 050 532 3219, paloma.hannonen a sll.fi
– maatalous ja ympäristö: Va.toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi