Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto karhun metsästyksestä 2021–22

17.6.2021

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 31.5.2021 Dnro VN/13889/2021

Luonnonsuojeluliiton lausunto karhun metsästyksestä 2021–22

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Suomen karhukanta on vakiintunut 2010–2020-luvuilla suotuisalle suojelutasolle. Tuoreimman kanta-arvion mukaan maamme karhukanta on jatkanut kasvuaan 2670–2800 yksilöön. Karhu ei ole enää uhanalainen vaan silmälläpidettävä laji.

Karhukannan arvioiminen on vaikeaa. Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamaan tietoon, mikä on riippuvainen havainnoitsijoiden aktiivisuudesta ja ammattitaidosta. Myöskin on havaittu, että kanta-arvio on kaksi vuotta myöhässä. Tämän vuoksi karhun metsästyskiintiön antamisessa tulee käyttää malttia ja varovaisuusperiaatetta. Karhukannan kestävä maksimiverotus on tutkimuksien mukaan 12–14 prosenttia kannasta.

Luonnonsuojeluliitto esittää karhututkimuksen ja -seurannan tehostamista, jotta tieto maamme karhukannan kehityksestä olisi mahdollisimman luotettavaa ja ajantasaista.

Lausuntopyynnössä esitetään metsästyskiintiön kasvattamista 73 yksilöllä, mitä Luonnonsuojeluliitto pitää liian suurena kannanarvion epävarmuuden takia. Poronhoitoalueen eteläpuolisen Suomen esitetty kiintiö 367 karhua (16,7 % verotus) ylittää karhukannan kestävän veroprosentin, mutta varovaisuusperiaatteen mukaisesti sen tulisi olla noin 10–12 % luokkaa. Luonnonsuojeluliitto esittää enintään 320 karhun kiintiötä poronhoitoalueen eteläpuolelle. Myös kaikki muut ihmistoiminnan seurauksena kuolleet karhut tulee vähentää kiintiöstä, jotta karhukannan kestävyyttä ei vaaranneta.

Vaikka levittäytymisvyöhykkeellä (Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomi) karhukanta runsastui noin 17 % vuonna 2020 niin Suomen karhukannan painopiste on edelleen hyvin Itä-Suomi-painotteinen. Vuonna 2020 ei tehty ainuttakaan pentuehavaintoa Etelä-Hämeessä, Rannikko-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Karhukannan verotuksessa tulee edelleen pyrkiä tehostamaan karhukannan tasaisempaa jakautumista maassamme.

Poronhoitoalueen ehdotetun karhukiintiön mukainen verotus on edelleen liian suuri (90 karhua eli noin 30% kannasta), vaikka saalis on pääosin (78–91 %) urosvoittoista tulomuuttoa Venäjältä. Liitto esittää poronhoitoalueen karhukannan lupamäärän pienentämistä noin 30 prosentista 20 prosenttiin karhukannasta, ottaen huomioon metsästyksen vaikutuksen porovahinkojen ehkäisyssä. Vuonna 2020 korvattujen porovahinkojen määrä kasvoi 234 porolla nousten yhteensä 888 poroon. Ahman jälkeen karhu aiheuttaa toiseksi eniten porovahinkoja.

Ravintohoukuttimen käyttö on uuden lain mukaan kielletty kesäaikaan. Liitto esittää lain noudattamisen tehostamista ja kesäaikaisen valvonnan lisäämistä. Edellisvuosien kokemuksien perusteella tiedetään, että erilaisilla haaskoilla karhuja voidaan houkutella haluttuun paikkaan niiden metsästämisen helpottamiseksi ja poikkeuslupien saamiseksi.

Mehiläis- ja lammasvahinkojen ehkäisyssä tulee olla edelleen aktiivinen. Sähköaidat ovat kustannustehokas tapa ehkäistä vahinkoja. Liitto esittää sähköaitojen rakentamisen kaksin-, kolminkertaistamisen lähivuosina. Myös vahinkojen ehkäisyn neuvontaa tulee tehostaa.

Lisätietoja
– puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 722 9224, harri.holtta a sll.fi
– va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä     Tapani Veistola
Puheenjohtaja va. toiminnanjohtaja