Valtion on aika käskeä yhtiöitään turvaamaan vaelluskalojen kulku

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää vuosi sitten hyväksyttyjä uusia valtion omistajaohjauksen linjauksia merkittävänä uudistuksena. Valtio päätti muun muassa, että ”Yhtiöiden on tunnistettava myös oman toimintansa ilmastovaikutukset, vaikutukset ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle sekä asetettava niille verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset mitattavat tavoitteet”.

Luonnonsuojeluliiton mielestä Kemijoki Oy:lle ja Fortumille tulee asettaa linjausten mukaiseksi tavoitteeksi luontaisesti lisääntyvien, elinvoimaisten vaelluskalakantojen palauttaminen Kemijokeen ja Oulujokeen.

Kemijoki Oy on vastustanut Lapin ELY-keskuksen esitystä kalatalousvelvoitteiden päivittämiseksi ja ohitusuomien rakentamiseksi nykyisiin voimalaitoksiin. Fortum puolestaan on ollut vastahakoinen toteuttamaan Oulujokeen varsinaisia kalateitä, joita pitkin kalat voisivat uida voimaloiden ohi. Yhtiö on sen sijaan esittänyt kalatievelvoitteen korvaamista kalojen istutuksilla sekä kehittänyt laitteita kalojen kiinniottoon ja ylisiirtoon.

”Suurvoimaloiden yhteyteen tarvitaan ohitusuomat, joissa vesi virtaa jatkuvasti ympäri vuoden. Vaelluskalojen on voitava liikkua ylä- ja alavirtaan itse. Monet muutkin jokieliöt tarvitsevat näitä kulkuyhteyksiä ja virtapaikkoja”, Suomen luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Virpi Sahi sanoo.

Uuden vesivoimapadon rakentaminen on menneisyyttä

Valtion vuoden vanhaa omistajaohjauslinjausta koetellaan ajankohtaisessa kysymyksessä. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että valtio päättäisi Kemijoki Oy:n enemmistöosakkaana luopua Sierilän rakentamissuunnitelmista.

”Sierilän vesivoimalahanke on jäänne sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin sähköstä oli pulaa. Valtionyhtiön kunnianhimoiset ja mitattavat tavoitteet on nyt tuotava 2020-luvulle. Elämme ohitusuomien ja patojen purun aikaa”, Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola toteaa.

Sierilän voimalahankkeen haitat luonnon monimuotoisuudelle ovat merkittävät. Veden nousu kahdeksalla metrillä hukuttaisi Keski-Kemijoen viimeiset virtapaikat, joille Kemijokeen palautettava lohi ja muut vaelluskalat nousisivat kutemaan. Rakentaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa vaelluskalojen lisäksi jokihelmisimpukalle ja monille muille uhanalaisille lajeille.

Kemijoki Oy ei ole toistaiseksi pystynyt täyttämään vesitalouslupansa ehtoja ja aloittamaan rakentamista. Yhtiö on nyt hakemassa jatkoaikaa luvalleen. Myös osa voimalan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista kaavoista ja luvista on ratkaisematta.

Valtionyhtiöt ovat kietoutuneet yhteen

Kemijoki Oy on vuonna 1954 perustettu valtionyhtiö, joka tuottaa vesivoimaosakkeillensa verotonta sähköä omakustannushintaan. Kemijoki Oy omistaa 20 vesivoimalaa, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistössä. Yhtiön suurimmat omistajat ovat Suomen valtio (52%) ja Fortum (27%). Vesivoimaosakkeiden suuromistajia ovat Fortum (64%) ja UPM (19%). Yhtiön johto on pilkottu osakeyhtiön hallitukseen ja poliittisen ohjauksen hallintoneuvostoon.

Fortum Oy on pörssinoteerattu energiakonserni, jonka osake-enemmistön omistaa Suomen valtio. Nykyään valtiolla on 50,76 prosentin äänivalta Fortumin yhtiökokouksessa. Yhtiö omistaa Oulujoen vesistössä 11 vesivoimalaa ja Vuoksessa kaksi. Kemijoki Oy:n tuottamasta sähköstä 64 prosenttia siirtyy verottomana omakustannusperiaattella Fortumin käyttöön tai sen edelleen myytäväksi.

 

Lisätietoja:

• Luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Virpi Sahi p. 050 3082457, virpi.sahi@sll.fi
• Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
• Keinoja virtojen vapauttamiseksi: https://www.sll.fi/vapauta-virrat/nain-se-tehdaan/
• Kemijoesta tietoa: https://www.sll.fi/vapauta-kemijoki