Tavoitteena fossiiliton liikenne

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Olimme myös mukana fossiilittoman liikenteen työryhmässä ja kommentoineet aihetta sitäkin kautta.

Suomi on ottanut tavoitteekseen puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 vuoden 2005 tasosta, tämä tarkoittaisi päästöjen vähentämistä 6,25 miljoonaan tonniin. Liikenteen on määrä olla nollapäästöistä vuonna 2045. Luonnonsuojeluliiton mielestä liikenteen päästövähennystavoitteen tulisi olla tiukempi, mieluiten 70% päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.

Henkilöautojen suoritteen lasku on olennainen keino vähentää liikenteen päästöjä

Tiekartan tavoitteeksi on asetettu, että henkilöautokilometrit eivät enää kasva vuoden 2019 tasosta vuosina 2020-2045. Mielestämme tiekartan keskeisenä tavoitteena tulisi olla henkilöautojen liikennesuoritteen lasku. Tiekartan ensimmäisen vaiheen toimet eivät juuri kannusta tai ota kantaa tähän.

Henkilöautoilun vähentämisessä keinovalikoima rakentuu kestävästä kaavoituksesta, vähäpäästöisen julkisen liikenteen edistämisestä, ruuhkamaksuista sekä päästöohjauksen vahvistamisesta. Erityisesti kaupunkialueilla auton omistamisen kulttuurista on syytä luopua. Ruuhkamaksuja kannattaa ensimmäiseksi kokeilla Helsingissä ja muissa suuremmissa kaupungeissa. Tiekartassa on mainittu ruuhkamaksut mahdollistavan lainsäädännön kehittäminen hallitusohjelman mukaisesti ja tiekartan ensimmäisessä vaiheessa esitetään kevyttä ja julkista liikennettä tukevia keinoja. Pelkkä tiekartassa mainittu lain säätäminen ei kuitenkaan vielä tarkoita ruuhkamaksujen käyttöönottoa.

Puuttumalla liikenteen haitallisiin tukiin syntyisi ohjausvaikutus, joka vähentäisi liikenteessä sekä päästöjä että suoritteen määrää ja ohjaisi kohti vähähiilistä liikennettä. Tiekartassa esitetään, että valtiovarainministeriön vetämä liikenteen verotyöryhmä selvittää liikenteen verotuksen uudistamistarpeita ilmastotavoitteiden ja valtiontalouden näkökulmasta. Se antaa suosituksia tarvittavista verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi keväällä 2021, eikä tiekartassa tästä syystä oteta kantaa asiaan.

Fossiilittoman liikenteen työryhmä totesi raportissaan, että arvioiden mukaan näyttää siltä, että hiilidioksidin voimakkaampaa hinnoittelua tullaan tarvitsemaan liikenteeseen vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä huolimatta hintaohjaus esitetään tiekartan vaiheessa kolme ehdollisena toimenpiteenä. Luonnonsuojeluliiton mielestä hiilidioksidin voimakkaampi hinnoittelu ja hintaohjaus tulisi ottaa käyttöön Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Julkinen liikenne, pyöräily ja kävely

Luonnonsuojeluliiton mielestä liikenteen päästöjä vähennettäessä tulisi keskittyä yhdyskuntarakenteen muutokseen ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen modernisointiin. Lähtökohtana tulisi olla yksityisautoilun sijaan ihmisten ja tavaroiden liikkumis- ja kuljetustarve. Siirtyminen tehokkaampiin matkustusmuotoihin, pyöräilyn ja kävelemisen lisääminen sekä julkisten kulkuneuvojen saavutettavuus hillitsevät osittain liikkumisen kasvua ja vähentävät päästöjä tehokkaasti. Tiekartassakin mainitaan autokeskeisestä järjestelmästä pois siirtyminen kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisessä liikenteessa. Tähän liittyen digitalisaatio ja MaaS mainitaan tiekartan vaiheessa kaksi, ja esitetään, että sen kehittämisen toimenpiteet tarkennetaan osana Liikenne12-suunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa. Mielestämme MaaS-palveluilla on potentiaalia ja mahdollisesti keskeinen rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä, ja toivomme että kehitystyö ja toimeenpano etenee nopeasti. Iso osa tiekartan ensimmäisen vaiheen toimista keskittyy vähäpäästöisen ja päästöttömän yksityisautoilun tukemiseen, vaikka tässä yhteydessä olisi myös kiinnostava mahdollisuus lähteä rakentamaan kokonaan uudenlaista liikennejärjestelmää.

On hyvä, että kävelyä ja pyöräilyä sekä kaupunkiseutujen julkista liikennettä tukevia toimia on sisällytetty jo tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen. Tiekartassa olisi voitu esittää numeerisia tavoitteita joukkoliikenteen määrän kasvattamiselle. Nyt tiekartta ei ota kantaa esimerkiksi joukkoliikenteen lippujen hintoihin, vaikka edullinen joukkoliikenne lisäisi käyttömääriä. Myös joukkoliikenteessä tulisi keskittyä päästöttömiin ja vähäpäästöisiin hankintoihin. Luonnonsuojeluliitto kannattaa erityisesti toimivan raidejärjestelmän käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä, mutta suurin osa raideliikenteeseen kohdistuvista toimista mietitään tiekartan mukaan osana Liikenne12-suunnitelmaa toteutettavina.

Vaihtoehtoiset käyttövoimat

Useat tiekartan ensimmäisen vaiheen keinoista keskittyvät latausinfran kehittämiseen ja autokannan uudistamiseen. Päästöttömät ja vähäpäästöiset käyttövoimat ovat mielestämme tärkeä osa ratkaisua, ja kannatamme sähkö- ja biokaasuautojen merkittävää lisäämistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että vähäpäästöisiin vaihtoehtoihinkin liittyy omat ongelmansa. Biomassaan perustuvia polttoaineita on saatavilla rajallinen määrä, ja sähköautojen akkujen vaativien materiaalien riittävyys ja kestävyys on varmistettava. Samalla kun autokantaa uudistetaan kestävämmäksi voitaisiin kiinnittää huomiota myös autojen määrän vähentämiseen.

Tiekartan ensimmäiseksi keinoksi mainitaan jakeluvelvoitteen nosto 34 prosenttiin ja biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen velvoitteeseen. Mielestämme rajallisten biomassojen käyttöä tulisi ohjata niihin liikenteen käyttökohteisiin, joissa siirtyminen sähköön tai muihin päästöttömiin lähteisiin ei jostain syystä ole mahdollista edes pitkällä aikavälillä ja liikkumistarve on perusteltu. Jotta 30 prosentin jakeluvelvoite voidaan saavuttaa tieliikenteessä, on mahdollista että valtaosa nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineista tulisi ulkomailta. Onkin tarpeen tehdä riippumaton riskiarvio nestemäisten biopolttoaineiden todellisista ympäristövaikutuksista ja siitä miten biopolttoaineiden päästövähennykset tulevaisuudessa lasketaan (ml. palmuöljytisleen jäteluokitus). Suomen tulee sitoutua luopumaan ruoka- ja rehupohjaisista biopolttoaineista vuoteen 2025 mennessä lopettamalla ensin kaikkien syötäviin öljyihin pohjautuvien biopolttoaineiden käyttö. Tämä koskee myös palmuöljynrasvahappotislettä, joka ei ole aito jätevirta. Palmuöljytislettä ei tule luokitella jätteeksi vaan sivutuotteeksi, ja näin seurata muiden EU-maiden käytäntöjä. Tällä toimella Suomi ehkäisisi metsäkatoa ja maankäytönmuutoksesta aiheutuvia päästöjä maailmanlaajuisesti. Tarvitaan myös arvio siitä, miten suuri osuus olisi katettavissa kotimaisilla jätteillä ja tähteillä. Arvion pohjalta jakeluvelvoitetta voi olla syytä tarkistaa alaspäin. Tiekartan vaiheessa kaksi mainitaan biopolttoaineiden saatavuuden kestävän enimmäistason selvittäminen, asia on tärkeä ja tehtävä ennen kuin jakeluvelvoitteen nostamista 40 prosenttiin edes suunnitellaan.

Yhteenveto

Fossillittoman liikenteen tiekartan ensimmäisessa vaiheessa listatut keinot keskittyvät autokannan uudistamiseen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöinfran kehittämiseen. Toimet sinällään ovat kannatettavia, mutta mielestämme keskeinen tavoite, henkilöautojen liikennesuoritteen pieneneminen puuttuu tiekartasta kokonaan. Fossiilittoman liikenteen työryhmän teettämässä taustaselvityksessä todetaan, että 2030 tavoitteeseen tuskin on mahdollista päästä ilman hiilidioksidin nykyistä voimakkaampaa hinnoittelua. Nyt tiekartta ei juuri ota kantaa tähän asiaan, vaan siirtää käsittelyn tulevaisuuteen.

Osa liikenteen ratkaisuista tullaan käsittelemään eri selvityksissä (Liikenne12 ja liikenteen verotus), joten liikenteeseen liittyvän toimenpidekokonaisuuden hahmottaminen tämän tiekartan perusteella jää vajavaiseksi. Ilmastokriisillä ja päästövähennyksillä on kiire, joten liikenteen päästöt on saatava laskuun mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Lisätietoja