Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­no­suo­je­lu­lii­ton lausunto Helmi-ohjelman luonnoksesta

Tammikuun pisin lausunto annettiin Helmi-elinympäristöohjelman luonnoksesta. Se on hyvä alku, mutta SLL haluaa lisää suojelua ja ennallistamista.

31.1.2021

Ympäristöministeriölle


Viitaten kuulemistilaisuuteen 12.1.2021

Luonnosuojeluliiton lausunto Helmi-ohjelman luonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää Helmi-ohjelman valmisteluprosessia tähän mennessä hyvänä ja monipuolisena. Tässä esityksiämme jatkotyöhön, ensin isot linjat elinympäristöittäin ja sitten vastaukset kysymyksiinne.

ISOT LINJAT ELINYMPÄRISTÖITTÄIN

Suot

Suojelun osalta hehtaaritavoitteen alarajan tulisi olla 60 000 hehtaaria, jotta vähintään soidensuojelun täydennysohjelmaa vastaava suoala (100 000 hehtaaria) saataisiin suojeltua vuoteen 2030 mennessä.

Talouskäytössä olevilla alueilla hehtaaritavoitteita tulee kasvattaa merkittävästi, nyt yksityismailla 10 000 ha ja valtionmailla vain 9300 ha, vaikka ennallistamisvaraa olisi vaikka kuinka.

Valtionmaiden osalta soidensuojelulle ei ole esitetty mitään tavoitteita koko 2020-luvulle.

Lintuvedet

Suojeluverkoston ulkopuolisten kohteiden osalta on esitetty ainoastaan kappalelukumääränä 400-500 kpl, ei tavoitetta hehtaareina.

Suojelualueiden ulkopuolisten kohteiden toimenpiteitä ei ole jaoteltu olemassa olevien lintuvesien ja rakennettujen kosteikkojen kesken. Painopisteen tulisi olla olemassa olevissa lintuvesissä ja suurissa hoitopinta-aloissa ja niille olisi hyvä laatia omat hehtaarimääräiset tavoitteet.

Toimenpiteisiin tulisi lisätä lintuvesien lisäsuojelu. Suojelualueverkoston ulkopuolella on arvokkaita lintuvesiä, jotka saataisiin paremmin hoidon ja hoidon rahoituksen piiriin kohteet suojelemalla. Sen pohjatyöksi tarvittaisiin selvitys tärkeimmistä ls-verkoston ulkopuolisista alueista sekä niiden kunnostua- ja hoitotarpeesta.

Toiminnassa tulee korostaa lintuvesien suojelun yhdistämistä niiden valuma-alueilla samanaikaisesti tehtäviin toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi (esim maatalouden ja ojitusalueiden päästöjen torjuminen) sekä niiden rantametsien, -niittyjen ja -laidunten luontoarvojen säilyttämiseksi Helmissä tai ilman (vrt. ajatus kokonaisvaltaisista Helmi-alueista).

Perinnebiotoopit

Uuselinympäristökohteita koskevaa tavoitetta olisi hyvä konkretisoida, se on nyt varsin yleisluontoinen.

Metsät

Valtionmaiden osalta  omistajapoliittisten linjausten kopiointi sellaisenaan Helmi-ohjelmaan ei ole hyvää hallintoa. Esitetty suojelutarpeiden selvittäminen aikaisintaan vuonna 2026 on aivan liian myöhään tilanteessa, kun valtionmetsien luontoarvoista kertyy koko ajan lisätietoa. 

Valtionmaiden kulotuksista ja ennallistamispoltoista talousmetsissä tulee osa määritellä sellaisiksi, missä puustoa ei poisteta poltettavilta alueilta lainkaan ja alueet jätetään polton jälkeen kehittymään sellaisenaan. Tämä on selkeästi tehokkain tapa paloalueiden suojeluun, kun yksityismailta niitä ei monista eri syistä saada tehokkaasti suojeltua.  

Pienvedet ja rantaluonto

VELMU mukaan osaksi Helmi-ohjelmaa.

Lähteiden ennallismistavoitetta tulisi kasvattaa sekä sisällyttää niiden ja purojen ennallistaminen selkeästi omaksi toimenpiteekseen myös valtionmailla tehtäviin toimenpiteisiin, ei vain vaellusesteiden poiston sivuvaikutukseksi. 

Suojelualueiden ulkopuolella tehtävien toimenpiteiden kohdentamista koskevaa tavoitetta (“ ..kohdennetaan siten, että ne täydentävät suojelualueilla tehtäviä toimenpiteitä. Monimuotoisuudeltaan erityisen arvokkaita kohteita voidaan hoitaa myös ilman suojelualuekytköstä) kannattaisi löysentää, koska suojelualueita ei yleensä ole perustettu virtavesien suojeluperusteilla ja arvokkaita kohteita on siten runsaasti myös suojelualueiden ja niiden lähialueiden ulkopuolella.

VASTAUKSET KYSYMYKSIINNE

Luku 1 Helmi-elinympäristöohjelma

1. Avoin palaute luvun 1. Helmi-elinympäristöohjelma sisällöstä.

Helmi-ohjelman tarve on hyvin kansallisesti perusteltu tuoreiden uhanalaisten lajien ja luontotyyppien selvitysten sekä ELITE-selvityksen valossa. Lisäksi se on mahdollisuus parantaa Etelä-Suomen suojelualueverkoston tilannetta: parin-kolmen prosentin suojeluaste  on täysin riittämätön muodostamaan ekologista verkostoa, mikä on tarpeen ilmastonmuutoksen sopeutumisessakin.

Helmi on toki iso edistysaskel aikaisempaan ennallistustyöhön. Se on kuitenkin vasta alku, koska kansainväliset suojelutavoitteet, kuten CBD:n Aichin ja EUn biodiversiteettistrategian tavoitetasot jäävät vielä kauas.

Helmi-ohjelma täytyy ymmärrettävästi valmistella nyt toukokuuhun mennessä, mutta uuden Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman ja seuraavan hallituksen pitää sitä voida täydentää, jos päätös jää ekologisesti riittämättömäksi.

Luku 2 Helmi-alueet keskittävät toimenpiteet laajoiksi kokonaisuuksiksi

2. Vaativatko Helmi-alueet mielestäsi joiltakin osin tarkennusta? Miltä osin?

Helmi-alueita tulisi vain 3-4 maakuntaa kohti. Ne olisivat aika esimerkinomaisia ainakin verkostoa ajatellen.

Alueelliset biodiversiteettiohjelmat alueiden valinnassa tärkeitä: niistä on syytä säätää uudessa luonnonsuojelulaissa. Valuma-aluekohtaiset Helmi-aluekokonaisuudet ovat erittäin tärkeitä.

Helmi-alueiden osoittamisessa voisi hyötyä esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliton Sata luontohelmeä -kohteista.

Kasaamisbonuksia voisi kokeilla vapaaehtoisuuden motivointiin, niin myös maisema-alueita.

Kaavoituksen tuki on usein tarpeen alueen valinnan jälkeen sen turvaamiseksi.

3. Ovatko Helmi-alueet mielestäsi toimiva ratkaisu Helmi-toimenpiteiden laajempaan kohdentamiseen?

5 = erinomaisesti toimiva ratkaisu

Kannatettava kokeilu. Ekologisiin kokonaisuuksiin voi kuulua monia luontotyyppejä, joiden hoito kannattaa suunnitella integroidusti.

4. Avoin palaute luvun 2 Helmi-alueet keskittävät toimenpiteet laajoiksi kokonaisuuksiksi, sisällöstä

Yleensä isolla suojelualueella ja kytkeytyneissä alueverkostoissa on enemmän luontoarvoja kuin pienemmällä, mikä täydentää esim Metso-ohjelman puutteita kytkeytyneisyyden suhteen. Toki perustuminen vapaaehtoisuuteen voi heikentää kokonaisuuksien rakentamista.

Luku 3 Soiden suojelu ja ennallistaminen

5. Ovatko soiden suojelun ja ennallistamisen määrälliset tavoitteet mielestäsi riittävät? Määrälliset tavoitteet on asetettu minimi- ja maksimihaarukoihin.

1 = Edes tavoitehaarukoiden maksimit eivät ole riittävät

Tavoitetaso on soiden suojelussa riittämätön, vuoteen 2030 mennessä pitäisi turvata vähintään soidensuojelun täydennysohjelman verran (100 000 ha) uutta soidensuojelualaa.

6. Vastaavatko soiden suojelun ja ennallistamisen toimenpiteet niitä koskeviin tavoitteisiin?

1 = Toimenpiteet eivät vastaa asetettuihin tavoitteisiin lainkaan riittävästi

Hyvää on, että hydrologian rooli on nyt hyvin oivallettu. “Veden palauttaminen” etenisi hoitotöinä eniten.

7. Avoin palaute luvun 3 Soiden suojelu ja ennallistaminen, sisällöstä

Soidensuojelun hehtaarihaarukka tulisi nostaa vähintään 60 000 hehtaariin. Kun valtionmailla olevia soidensuojelun täydennysohjelman kohteita on suojeltu aiemmin 36 000 hehtaaria ohjelman kokonaispinta-alasta (100 000 hehtaaria) ja nelisen tuhatta hehtaaria ohjelmakohteita vuonna 2020, näin varmistettaisiin vähintään soidensuojeluohjelman kokoisen suoalan suojelu vuoteen 2030 mennessä.

Etelään tarvitaan eniten voimavaroja: siellä on yksityisiä paljon samallakin suolla eli iso työ kohdetta kohti. Kohteiden valinnassa kannattaa katsoa myös lähialueen ojituksia ja metsien suojeluarvoja. Vapaaehtoisuus on suurin haaste tässä vaiheessa. Työn edetessä tulee pohtia sen roolia ja seurata toimivuutta tutkimuksin. Kasaamisbonuksia ja -palkkioita voisi pohtia.

Suuri puute on, että valtionmaiden osalta soidensuojelulle ei ole esitetty mitään tavoitteita koko 2020-luvulle, vaikka kaikille muille on.

Talouskäytössä olevilla alueilla ennallistamisen hehtaaritavoitteita tulee kasvattaa merkittävästi, nyt yksityismailla 10 000 ha ja valtionmailla vain 9300 ha, vaikka ennallistamisvaraa olisi vaikka kuinka.

Soidensuojelussa voisi käyttää oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa muun muassa koneyrittäjien ohjaamiseen ennallistamistöihin. Soiden suojelun ja ennallistamisen osaksi tulee lisätä myös turpeennostosoiden jälkikäyttö.

Tarvitaan myös kokonaan kuivattujen matalien järvien ja lampien uudelleen vesittämistä etenkin vähäjärvisillä seuduilla suoluontotyypeiksikin. Suomessa on runsaasti vaihtelevassa määrin epäonnistuneita järvikuivioita, joilta tarkemmilla maastokäynneillä paljastuu esimerkiksi merkittäviä pinta-aloja todella hienoja, biologisesti nuoria ohutturpeisia korpia (etenkin rehevät tyypit, jotka kaikki luontotyyppeinä EN tai CR) ja kaikkien alalajien luhtia. Turhien luontotyyppituhojen välttämiseksi syytä tehdä näillä aina riittävä biotooppikartoitus osana kunnostusharkintaa, jotta nämä suoluonnon ”keinohelmet” saadaan säilymään omassa, usein yllättävänkin hitaassa muutosprosessissaan.

Luku 4 Lintuvesien ja -kosteikkojen hoito

8. Ovatko lintuvesien ja -kosteikkojen hoidon määrälliset tavoitteet mielestäsi riittävät?Määrälliset tavoitteet on asetettu minimi- ja maksimihaarukoihin.

1 = Edes tavoitehaarukoiden maksimit eivät ole riittävät

Lintudirektiivin SPA-kohteita olisi 470 ja niistä osa on tosi isoja – niistä vain osa nyt hoidettaisiin, mutta ei ole arviota siitä, kuinka suurelle pinta-alalle hoitotoimenpiteitä kohdistuu.

Suojeluverkoston ulkopuolisten kohteiden osalta (lähinnä riistakosteikot) on esitetty ainoastaan kappalelukumääränä 400-500 kpl – mutta ei tavoitetta hehtaareina, mikä on merkittävä puute. 

Metsästysvapaiden kosteikkojen verkoston rakentamisessa 100-250 metsästysvapaata kohdetta on hyvä alku, mutta työtä tulee jatkaa sen jälkeenkin.

Toimenpiteisiin tulee lisätä lintuvesien lisäsuojelu. Suojelualueverkoston ulkopuolella on arvokkaita lintuvesiä, jotka saataisiin paremmin hoidon ja hoidon rahoituksen piiriin kohteet suojelemalla. Sen pohjatyöksi tarvittaisiin selvitys tärkeimmistä ls-verkoston ulkopuolisista alueista sekä niiden kunnostua- ja hoitotarpeesta.

9. Vastaavatko lintuvesien ja -kosteikkojen hoidon toimenpiteet niitä koskeviin tavoitteisiin?

1 = Toimenpiteet eivät vastaa asetettuihin tavoitteisiin lainkaan riittävästi

Lintuvesien rantametsissä on paljon arvokkaita kohteita, rantalehtoja, luhtia, korpia. Ne ovat usein lintuvesirajauksen ulkopuolella, koska ne on usein perinteisillä lintuvesikohteilla rajattu vesirajaan. Pitäisi selvittää ja optimoida mitkä rannat olisivat metsäisenä arvokkaampia kuin avoimena.

Suojelualueiden ulkopuolisten kohteiden toimenpiteitä ei ole jaoteltu olemassa olevien lintuvesien ja rakennettujen kosteikkojen kesken. Painopisteen tulisi olla olemassa olevissa lintuvesissä ja suurissa hoitopinta-aloissa, ja niille olisi hyvä laatia omat hehtaarimääräiset tavoitteet. 

Toiminnassa tulee korostaa lintuvesien suojelun yhdistämistä niiden valuma-alueilla samanaikaisesti tehtäviin toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi (esim maatalouden ja ojitusalueiden päästöjen torjuminen) sekä niiden rantametsien, -niittyjen ja -laidunten luontoarvojen säilyttämiseksi Helmissä tai ilman (vrt. ajatus kokonaisvaltaisista Helmi-alueista).

10. Avoin palaute luvun 4 Lintuvesien ja -kosteikkojen hoito, sisällöstä

Kalojen roolia tietyillä lintuvesillä on tärkeä pohtia: pitää valita mistä poistetaan ja missä pidetään.

Uhanalaisten lajien rauhoitus olisi ilmainen ja nopea tukitoimi.

Luku 5 Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

11. Ovatko perinnebiotooppien kunnostukset ja hoidon tavoitteet mielestäsi riittävät?Määrälliset tavoitteet on asetettu minimi- ja maksimihaarukoihin.

1 = Edes tavoitehaarukoiden maksimit eivät ole riittävät

Perinnebiotooppien tavoite on pieni verrattuna niiden merkitykseen uhanalaisten lajien ja luontotyyppien kärjessä yhdessä metsien kanssa.

Perinnebiotoopeista on hyvin pieni murto-osa jäljellä. On yllättävää kuinka paljon perinnebiotooppeja on jo nyt valtionmaiden varassa.

Perinnebiotooppeja voisi vielä ennallistaa umpeenkasvaneilta alueilta, koska usein kasvien siemeniä on yhä maaperän siemenpankissa. On kuitenkin tärkeää tehdä selvitys raivattavien alueiden luontoarvoista. Nyt on ollut tapauksia, missä on vahingossa tuhottu muita uhanalaisia luontotyyppejä.

Uuselinympäristöjen suojeluarvoja kannattaisi hoidolla kehittää. Erityisiä mahdollisuuksia olisi eräillä lentokentillä (mm. Helsingin Malmin lentokentän lähes 100 ha laaja ja 80 vuotta vanha niitty, jonka lajistoa voisi rikastaa hoitoa kehittämällä).

12. Vastaavatko perinnebiotooppien kunnostuksen ja hoidon toimenpiteet niitä koskeviin tavoitteisiin?

1 = Toimenpiteet eivät vastaa asetettuihin tavoitteisiin lainkaan riittävästi

CAPista pitää korvamerkitä lisää rahaa luonnonhoitoon. Nyt CAP-valmistelussa ei ole lainkaan varmaa saako ympäristö todella lisää rahaa uudella ohjelmakaudella, vaikka Suomi tulee samaan enemmän rahaa kuin nyt.

Esimerkiksi oikean laidunpaineen kriteerit ovat tärkeitä hoitotoimien oikeaksi mitoitukseksi. Yhteistyö Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n kanssa kannattaa aloittaa.

13. Avoin palaute luvun 5 Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito, sisällöstä

Uuselinympäristökohteita koskevaa tavoitetta olisi hyvä konkretisoida, se on nyt varsin yleisluontoinen.

Luku 6 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen

14. Kuvataanko Helmi- ja METSO-ohjelmien roolit ja yhteistyö metsien monimuotoisuuden turvaamisessa riittävän selkeästi?

3 = Kuvauksesta saa selvän

Ohjelmien erottelu on sinänsä ymmärrettävää, koska ne vastaavat eri tavoitteisiin biodiversiteettistrategioissa.

15. Ovatko metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi esitetyt tavoitteet vuosien 2021-2025 toimenpiteiden osalta mielestäsi riittävät?

1 = Edes tavoitehaarukoiden maksimit eivät ole riittävät

Metsien suojelutilanne on huono varsinkin Etelä-Suomessa. METSO lisää suojelualaa liian hitaasti vaikka 2026-30 tehtäisiinkin parannusta. Suuret hakkuumäärät ja metsälakikohteiden rajausten pienialaisuus on pahentanut metsäluonnon tilannetta.

Valtionmaiden osalta omistajapoliittisten linjausten kopiointi sellaisenaan Helmi-ohjelmaan ei ole hyvää hallintoa. Esitetty suojelutarpeiden selvittäminen aikaisintaan vuonna 2026 on aivan liian myöhään tilanteessa, kun valtionmetsien luontoarvoista kertyy koko ajan lisätietoa. On kartoitettava kaikki kriteerit täyttävät valtionmetsät jo lähivuosina EU:n biodiversiteettistrategiankin aikataulun mukaisesti.

16. Ovatko metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi esitetyt tavoitteet vuosien 2026-2030 toimenpiteiden osalta mielestäsi riittävät?

1 = Edes tavoitehaarukoiden maksimit eivät ole riittävät

Valtionmaiden kulotuksista ja ennallistamispoltoista talousmetsissä tulee merkittävä osa määritellä sellaisiksi, missä puustoa ei poisteta poltettavilta alueilta lainkaan ja alueet jätetään polton jälkeen kehittymään sellaisenaan. Tämä on selkeästi tehokkain tapa paloalueiden suojeluun, kun yksityismailta niitä ei monista eri syistä saada tehokkaasti suojeltua. Toki metsäpaloalueiden hankintaan valtiolle tulee panostaa ja kehittää lisää keinoja.

17. Avoin palaute luvun 6 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen, sisällöstä

Talousmetsien luonnonhoitoa tulee edistää nykyistä enemmän MMM:n metsätalouden tuilla. Metsätalouden tukien uudistuksessa vähintään puolet tulee suunnata talousmetsien luonnonhoitoon, kun METKA-työryhmä esitti siihen vain noin kuudesosaa (SLL:n eriävä mielipide työryhmän raportissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162700 ).

SLL:n eriävässä mielipiteessä kiinnitettiin tuen saamisen ehtona huomiota myös riistatiheikköihin, joista oli puhetta myös Helmi-työryhmän asettamiskirjeessä.

Lehtipuiden lisäämiseksi tulisi myös vähentää ilveksen ja muiden suurpetojen pyyntilupia, jotta ne pitäisivät osaltaan hirvieläinkantoja kurissa.

Luku 7 Pienvesien ja rantaluonnon hoito

18. Ovatko pienvesien ja rantaluonnon hoidon tavoitteet mielestäsi riittävät?Määrälliset tavoitteet on asetettu minimi- ja maksimihaarukoihin.

1 = Edes tavoitehaarukoiden maksimit eivät ole riittävät

Pienvesien ja rantaluonnon tiedonpuute on tavallista suurempi, ja tässä inventointitarvetta riittää.

Pienvesien tavoitetasot ovat hyvin pienet potentiaaliin nähden. Esimerkiksi puroja lienee 100 000 km, joista kolmannes on kunnostuksen tarpeessa, kun purojen ja norojen tavoite on vain 500 km. Lähteitä lienee 100 000, mutta niiden ja lähteikköjen tavoite on vain 750.

Suojelualueiden ulkopuolella tehtävien toimenpiteiden kohdentamista koskevaa tavoitetta

(“ ..kohdennetaan siten, että ne täydentävät suojelualueilla tehtäviä toimenpiteitä. Monimuotoisuudeltaan erityisen arvokkaita kohteita voidaan hoitaa myös ilman suojelualuekytköstä) kannattaisi löysentää, koska suojelualueita ei yleensä ole perustettu virta- tai pienvesien suojeluperusteilla ja arvokkaita kohteita on siten runsaasti myös suojelualueiden ja niiden lähialueiden ulkopuolella.

Kohdevalinnassa kannattaa hyödyntää kohteiden yhteyksiä ja yhteistyötä esim. Freshabit Life IP:n ja Nousu-ohjelmien kanssa. Näin saataisiin esim. nousuesteistä vapaita kokonaisia virtoja vapaiksi.

Luontotyyppien hoitoon ja ennallistamiseen soveltuvat keinot tulee määritellä ja kuvata ohjelmassa tarkasti, että ne edesauttavat monimuotoisuuden säilyttämistä. Esimerkiksi ruoppaaminen fladojen ja kluuvien hoitokeinona tekstissä tulee määritellä niin, etteivät luontoarvot kärsi.

19. Vastaavatko pienvesien ja rantaluonnon hoidon toimenpiteet niitä koskeviin tavoitteisiin?

1 = Toimenpiteet eivät vastaa asetettuihin tavoitteisiin lainkaan riittävästi

Lähteiden ennallistamistavoitetta tulisi kasvattaa sekä sisällyttää niiden ja purojen ennallistaminen selkeästi omaksi toimenpiteekseen myös valtionmailla tehtäviin toimenpiteisiin, ei vain vaellusesteiden poiston sivuvaikutukseksi.

EU:n biodiversiteettistrategian virtavesien ennallistuksen tavoite tulee vielä tämän kaiken lisäksi.

Vapaiden rantojen merkitystä tulee lisätä kaavoituksessa ja Metsähallituksen ohjauksessa. Nyt Laatumaa yrittää kaavoittaa vapaita rantoja mökeille kuin yksityiset.

20. Avoin palaute luvun 7 Pienvesien ja rantaluonnon hoito, sisällöstä

Rantoihin voi liittyä myös vesistön puolella VELMU-kohteita, jotka pitää ottaa huomioon.

Tällaisessa VELMU-Helmi -hankkeessa voisi tehdä yhteistyötä HELCOMin ennallistamissuunnitelmien kanssa.

Luku 8.1 Selvitykset ja inventoinnit, tutkimus ja tietojärjestelmät

21. Ovatko teeman 8.1. toimenpiteet tarkoituksenmukaisia Helmi-ohjelman toteuttamisen kannalta?

2 = Joiltain osin tarkoituksenmukaisia

Syken ja Luken tulee selvittää valtionmaiden lisäsuojelutarpeet Suomen biodiversiteettisitoumusten saavuttamisen kannalta, siis metsiä laajemmin.

Helmi-etsintäpalkkiota kannattaisi kokeilla, kuten METSOssa.

22. Ovatko ehdotukset selvitysten kohdentamiseksi (toimenpide 3) mielestäsi oikeat?

Osittain

Valtionmaiden lisäsuojeluselvitykset ovat erityisen tärkeitä. Yksinkertaista olisi myös kartoittaa pienvesien nousuesteet (siltarummut ym.) myös kansalaistieteen avulla.

Yleisesti ottaen olisi korkea aika tehdä kartta biodiversiteetti-hotspoteista ja valtakunnallinen yleiskuvaus maamme ekologisesta verkostosta.

Luonnonsuojelujärjestöjen kanssa kannattaisi tehdä yhteistyösopimus tarvittavista selvityksistä, niiden tietojen syöttämisestä hallinnon tietojärjestelmiin sopivassa muodossa ja järjestöjen valtuutettujen vastuuhenkilöiden käyttöoikeuksista. Ympäristöjärjestöille on annettava koulutusta, työkaluja ja resursseja tuottaa aineistoa hallinnon järjestelmiin (Järjestö-Helmi -hankkeen fasilitointihanke).

Ympäristöjärjestöt voivat auttaa myös kansalaistieteen havaintojen laadunvarmistuksessa.

Ympäristöjärjestöt kannattaa ottaa paikkatieto- ja karttajärjestelmäryhmiin.

23. Avoin palaute luvun 8.1 Selvitykset ja inventoinnit, tutkimus ja tietojärjestelmät sisällöstä

Luontotyyppejä koskeva FEO olisi syytä vakiinnuttaa luonnonsuojulain uudistuksessa. Myös kunnat olisi velvoitettava antamaan tietonsa yhteiseen luontotietojärjestelmään.

Luku 8.2 Viestintä ja sidosryhmäyhteistyö sekä Helmi-ohjelman organisoituminen

24. Ovatko teeman toimenpiteet tarkoituksenmukaisia Helmi-ohjelman toteuttamisen kannalta?

2 = Joiltain osin tarkoituksenmukaisia

Alueelliset biodiversiteettiohjelmat tukisivat Helmi-ohjelmaa merkittävästi.

25. Vastaavatko viestinnän, sidosryhmäyhteistyön ja ohjelman organisoitumisen toimenpiteet niitä koskeviin tavoitteisiin?

3 = Toimenpiteet vastaavat asetettuihin tavoitteisiin riittävästi

Ympäristöjärjestöjen ja tieteellisten seurojen tiedot on tärkeää saada mukaan. Ne kannattaa ottaa yhteistyöryhmien jäseniksi.

26. Avoin palaute luvun 8.2 Viestintä ja sidosryhmäyhteistyö sekä Helmi-ohjelman organisoituminen sisällöstä

Ennallistaminen jos mikä tuo työtä ja toimeentuloa maaseudulle, mitä kannattaa viestinnässä korostaa.


Ennallistamiseen liittyy edelleen ennakkoluuloja (esim. lahopuun lisäys metsiin tai rujot suo-ojikot ennallistamisen jälkeen) eli perustyötä siitä viestimiseksi tarvitaan edelleen.

Koko Helmi-elinympäristöohjelmaa koskeva palaute

27. Vastaako Helmi-ohjelma ennallistamisen ja luonnonhoidon sekä soiden suojelun osalta riittävästi hallitusohjelman tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa? (kts. luku 1)

2 = Ohjelma vastaa asetettuihin tavoitteisiin heikosti tai vain osittain

Monien luontotyyppien tavoitetasot ovat riittämättömiä.

Kaikki luontotyypit eivät ole vielä mukana, tarvitaan muun muassa vielä VELMU-Helmi.

28. Avoin palaute koko Helmi-elinympäristöohjelmasta

Tärkeää on varmistaa ennallistettujen alueiden luonnonarvojen turvaaminen: muuten menee rahaa ja työtä paljon hukkaan.

HELMI-rahaa kannattaa käyttää myös isompien hankkeiden siemenrahana, esim. LIFE.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä     Tapani Veistola

puheenjohtaja suojelupäällikkö

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa