Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi maan­käyt­tö­sek­to­rin il­mas­to­toi­men­pi­tei­den toteuttamisesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden toteuttamisesta ja toteaa seuraavaa:

Maankäyttösektorin ilmastotoimet eivät voi olla ristiriidassa monimuotoisuus- tai vesistötavoitteiden kanssa

Ilmastotavoitteiden lisäksi Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja saavuttamaan vesistöjen hyvän tilan. Marinin hallituksen ohjelma nostaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisen ilmaston lämpenemisen hillitsemisen ohella keskeiseksi tavoitteeksi. Maankäyttösektorin ilmastotoimien tulee olla linjassa monimuotoisuus- ja vesistötavoitteiden kanssa ja tukea niiden saavuttamista. Maankäyttösektorin ilmastorahoituksen käytössä tulee soveltaa do no harm -periaatetta.

Määrärahan käytön yksi tavoite on maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen. Maa- ja metsätalous ovat riippuvaisia toimivista ja terveistä ekosysteemeistä ja monimuotoiset elinympäristöt ovat kestävämpiä erilaisia häiriötä vastaan. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen tukee myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.

Hyviä keinoja on jo tiedossa

Asetuksen taustamuistiossa listataan hyviä keinoja päästöjen vähentämiseen maatalouden ja metsätalouden osalta.

Luonnonsuojeluliitto esittää, että erityistä huomiota tulee kiinnittää turvemaiden maaperäpäästöjen hillitsemiseen maa- ja metsätalousmailla. Erityisen tärkeä turvemaiden osalta on asetusluonnoksen pykälän 6 kohdat 5 c) toimenpiteet pellonraivaamisen vähentämiseksi ja 3 a) turvepeltojen käyttö ja hoito esimerkiksi taustamuistiossa listatuin toimenpitein. Metsätalouden osalta vastaava kohta on 4 b) suometsien ilmastokestävä hoito. Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan turvemailla tulisi luopua kunnostusojituksista, maanmuokkauksesta ja avohakkuista.

Luonnonsuojeluliitto näkee toimivaksi keinoksi pykälän 6 kohdan 4 c) metsien hiilinielujen ja varastojen vahvistaminen toteuttamiseksi kokonaishakkuumäärien pienentämisen. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen myös kivennäismailla on hyvä keino turvata maaperän hiilivarastoa. Jatkuvan kasvatuksen edistäminen on kirjattu keinoksi vahvistaa hiilinieluja myös Marinin hallituksen ohjelmaan. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että jatkuvan kasvatuksen tutkimuksen ohella menetelmää viedään myös käytäntöön tämän määrärahan avulla.

Kun ilmastolle hyödyllisiä toimia ryhdytään rahoittamaan tulisi varmistaa, että ilmastolle haitallisia toimia ei enää tueta. Esimerkiksi metsätalouden kunnostusojituksiin on yhä mahdollista saada valtion tukea. Turvepeltojen raivaaminen tulee lopettaa. Ilmastolle haitallisten viljelymenetelmien jatkamisesta saattaa olla maanomistajalle kannattavaa maataloustukien kautta, mikä pitää estää.

Keskitytään myös pitkän aikavälin toimiin

Toimenpidekokonaisuudessa rahoitettavien hankkeiden lisäksi taustamuistiossa nostetaan esiin metsitys ja tuhkalannoitus. Metsityksen tehokkuus ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi syytä selvittää kunnolla ennen kuin sitä rahoitetaan mittavasti ilmastonmuutoksen hillintäkeinona.

Tuhkalannoitus kiihdyttää maaperän turpeen hajoamista joillain kasvupaikoilla. Aihetta käsitelleessä suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että joidenkin heikkotuottoisten turvemaiden lannoittaminen vaikuttaa todennäköisesti haitallisesti ilmastoon pidemmällä aikavälillä. Edellä mainitussa tutkimuksessa ei huomioitu lannoitteiden tekemisestä, levittämisestä ja kuljettamisesta aiheutuvia päästöjä jotka pienentävät positiivista ilmastovaikutusta entisestään.

Metsityksen pitkän aikavälin ilmastovaikutuksia tai kustannustehokkuutta ei ole arvioitu, vaikka Marinin hallitusohjelman ja tämän määrärahan tavoitteena on hiilinielujen ja -varastojen vahvistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Turpeen hiilivarasto on moninkertainen ja pitkäaikaisempi kasvillisuuden hiilivarastoon verrattuna, joten pitkän aikavälin ilmastotoimena sen suojeleminen on tärkeää.

Hiilikompensaatioihin on suhtauduttava kriittisesti

Suomen luonnonsuojeluliiton päästökompensaatiolinjauksen mukaan ensisijaisesti on keskityttävä päästöjen vähentämiseen ja kompensaatioiden tulee olla viimeinen käyttöön otettava keino. Kansainväliset kompensaatiot ovat jopa johtaneet päästöjen lisääntymiseen niiden vähenemisen sijaan. Kompensaatioiden tulee ottaa huomioon ja vastata muun muassa pysyvyyden, lisäisyyden, hiilivuodon ja kaksoislaskennan haasteisiin ennen kun niitä voidaan pitää varteenotettavina vaihtoehtoina.

Suomessa kompensaatioiden ongelmaksi muodostuu erityisesti kaksoislaskenta. Kompensoimalla luotua ilmastohyötyä ei voi laskea osaksi valtion tai kunnan omia nielu- ja päästövähennystavoitteita. Tämän linjauksen mukaan yksityisten tai yritysten rahoittamat päästövähennykset ja nielun lisäykset tulee huomioida erikseen maakohtaisia päästöjä laskettaessa tai kansallisissa kasvihuonekaasuraportoinneissa.

Toimia tarvitaan kiireesti

Ilmastonmuutos etenee vauhdilla ja 1,5 asteen polulle pääseminen edellyttää nopeita toimia kaikilla sektoreilla. On hyvä ja tärkeää että rahoja myönnetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja samalla Luonnonsuojeluliitto toivoo, ettei maankäyttösektorin ilmastotoimien toimeenpanossa aikailtaisi.

Esimerkiksi jatkuvasta kasvatuksesta ja metsäojitettujen soiden ennallistamisesta on jo saatavilla tutkimustietoa.

Hyvien käytäntöjen vieminen suosituksista ja strategioista kentälle on ollut puutteellista. On hyvä, että asetuksen yksi asetuksen tavoite on tutkimustiedon käytön edistäminen. Ilmastorahoitusta tulisi käyttää esimerkiksi maa- ja metsätalousammattilaisten kouluttamiseen, jotta varmistetaan uusien menetelmien siirtyminen käytäntöön.

Rahoitusta METSO-ohjelmaan

Valtion talousarviossa 2021 metsäluonnon hoidon edistämiseen ei myönnetty riittävästi rahaa, jotta MMMn hallinnon alan METSO-tavoite saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Jotta tavoitteeseen päästään, olisi rahoitusta Metsäkeskuksen mukaan varattava 16,5 miljoonaa euroa myönnetyn 8 miljoonan sijaan. Kiertoajan pidentäminen kymmenellä vuodella toisi merkittäviä ilmastohyötyä ajanjaksolla jona sitä kipeästi tarvitaan ja olisi sekä monimuotoisuutta että ilmastoa hyödyttävä toimi.

 

Lisätietoja

suojeluasiantuntija Liisa Toopakka, p. 0405042989, liisa.toopakka a sll.fi

suojeluasiantuntija Paloma Hannonen, p. 050 532 3219, paloma.hannonen a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY.

Toimeksi saaneena

Liisa Toopakka

suojeluasiantuntija