Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Liisa Rohweder: Pidetään huolta luonnon mo­ni­muo­toi­suu­des­ta – myös soilla

"Suot ovat olennainen osa suomalaista kansallismaisemaa ja luontomme monimuotoisuutta. Valitettavasti suoluonnolla ei mene hyvin. Turpeenkaivuu kuuluu soiden monimuotoisuutta uhkaaviin tekijöihin, ja siksi Suomen on päästävä irti turpeesta", kirjoittaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Kuva: Elina Onnela.

Uutiset luonnon köyhtymisestä ovat viime viikkoina olleet pysäyttäviä. Ensin WWF:n Living Planet -raportti kertoi selkärankaisten villieläinten populaatioiden kutistuneen hälyttävästi alle 50 vuodessa. Samankaltaista viestiä välitti viime viikolla julkistettu YK:n biodiversiteettiraportti. Luonnon monimuotoisuus katoaa ennen näkemätöntä vauhtia ihmisen historiassa.

Suomalainen suoluonto on tästä hyvä esimerkki, sillä Etelä-Suomen suoluontotyypeistä jopa 83 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi. Koko maan suoluontotyypeistä yli puolet ovat uhanalaisia. Luontotyypeillä tarkoitetaan erilaisia maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto.

On selvää, että turpeen nostaminen hävittää arvokasta suoluontoa. Energiakäyttöön kuivatun turvesuon luonto on käytännössä tuhoutunut. Vaikka turpeenotto ei ole suoluontotyyppien suurin uhka, turpeenkaivuu voi edelleen uhata laajempien suoalueiden ojittamattomia osia sekä tiettyjä suoluontotyyppejä, kuten rahkarämeitä ja keskiboreaalisia aapasoita.

Lisäksi soilla elää useita uhanalaisia lajeja – noin joka kymmenes soiden laji on uhanalainen. Etenkin soilla elävien perhosten uhanalaiskehitys on viime vuosina ollut kiihtyvää. Soilla elää myös uhanalaisia hämähäkkieläimiä, nilviäisiä ja lintuja. Suolajiston uhanalaisuudelle turpeenotto on kohtalokasta, sillä yhdessä ojitus ja turpeenotto ovat merkittävimmät syyt suolla elävien lajien uhanalaisuuteen.

Myös turpeen energiakäytön haitallisilla ilmastovaikutuksilla on merkitystä luonnolle ja sen monimuotoisuudelle. Ilmastonmuutoksen on ennustettu nousevan tulevaisuudessa yhdeksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Suomen soilla ilmastonmuutos kuuluu jo nyt lajien elinvoimaisuutta uhkaaviin tekijöihin. Ilmastonmuutoksen torjuminen auttaa meitä taistelussa luonnon köyhtymistä vastaan.

Vaikka luonnon köyhtyminen on kuluneina vuosikymmeninä ollut huolestuttavaa, meillä on edelleen toivoa, paljonkin. Ymmärrämme toimintamme seuraukset ja tiedämme, miten suunta saadaan käännettyä. Luontokadon torjumiseksi meidän on satsattava luonnonsuojeluun, vähennettävä luonnonvarojen tuhlailevaa käyttöä ja uudistettava energia- ja ruokajärjestelmiämme. Ratkaisut ovat jo olemassa.

Yksi Suomelle tärkeistä askelista on turpeesta irti päästäminen. Siirtymä turpeen energiakäytöstä muihin energianlähteisiin voidaan tehdä oikeudenmukaisesti niin, että asianosaisten oikeuksista huolehditaan ja niiden toteutuminen varmistetaan. Turpeesta elinkeinonsa ja tulonsa saaville on tarjottava tukea uuden liiketoiminnan ja työn löytämiseen, investointeihin ja koulutukseen. Mahdollisuudet tähän ovat hyvät, sillä rahoitusta siirtymään on tällä hetkellä saatavilla EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Yhdessä voimme luoda tulevaisuuden, jossa sekä ihmiset että luonto kukoistavat.

Liisa Rohweder

Kirjoittaja on WWF Suomen pääsihteeri

Liisa Rohweder. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Jaa sosiaalisessa mediassa

Auta Suomi irti turpeesta!

Turpeen polton lopettaminen on helpoin ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä. Allekirjoita kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi ja auta Suomi irti turpeesta!

Siirry allekirjoittamaan