Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kempaksella ja Pekkasuolla on valmista

Julkaistu alunperin Hiilipörssin verkkosivuilla 21.3.2020

Hyvä uutisia! Olemme saaneet ennallistamistyöt päätökseen kahdella isolla Hiilipörssikohteella, Kempaksella ja Pekkasuolla. Pekkasuolla ennallistaminen toteutettiin kone- ja käsitöinä. Ennallistamisen alkuvaiheessa rakennettiin talkoovoimin suodattavia patoja vesiensuojelutoimena. Ennallistaminen voi lisätä hetkellisesti vesistöpäästöjä ja näillä suodatuspadoilla on tarkoitus hillitä mahdollisia päästöjä. Suolta raivattiin puustoa jotta työskentely ojien varrella oli mahdollista. Ojitetuilla soilla puuston kasvu on usein voimakkainta ojien varsilla, ja ojanvarsipuuston raivaaminen on usein edellytys ojien täyttämiselle. Kaadetut puut jäivät suolle hiilivarastoksi.

Ojia tukittiin Pekkasuolla kahdella eri tavalla. Kohteilla, joilla toivomme että suokasvillisuus elpyy, mutta puusto säilyy elinkelpoisena, vettä ei pyritty nostamaan aivan pintaan asti. Näillä alueilla ojia tukittiin vanhoilla ojamailla täyttämällä. Osalla suota vesi haluttiin nostaa lähelle suon pintaa. Tällöin täytettyihin ojiin tehtiin lisäksi pintavalleja turpeesta, jota saatiin kaivamalla matalia kuoppia ojien ympäristöön. Muutamassa paikassa vesiä ohjattiin kuivahtaneille suon osille vallien ja lyhyiden syöttöojien avulla.

Urakoitsijan ensihavaintojen mukaan jo rakennetut padot ajavat asiansa ja vettä on noussut suolle. Ensimmäinen jännittävä testi ennallistamisalueelle on kevättulva. Sen aikana näemme kuinka padot ja tukitut ojat pidättävät sulamisvesiä.

Pekkasuon ennallistamista on tarkoitus täydentää tulevina vuosina rakentamalla patoja käsin. Talkoilla padotaan Uudenjärvenojan varren ojitettua rehevää korpea noin 7 hehtaarin alueella. Talkoiden toteuttamisesta vastaavat paikalliset Luonnonsuojeluliiton toimijat.

Pekkasuon ennallistaminen Hiilipörssissä jatkuu laajan suoalueen valtion omistuksessa olevilla osilla tulevina vuosina.

Toinen valmis Hiilipörssikohde on Kempaksen kokonaisuus. Olimme hieman huolissamme Kempaksen aikataulusta, sillä Etelä-Suomen heikko lumitilanne ja lauha sää hankaloittavat ennallistamista. Aiemmin kuulumisissa  uumoilimme,  että Kempaksen valmistuminen siirtyy tulevaan maastokauteen. Siksi olemme iloisia voidessamme kertoa, että myös Kempaksen kohteella on jo valmista!

Kempaksen ennallistamisalue koostuu kahdesta, keskenään hyvin erilaisesta osasta. Suhteellisen luonnontilaisena säilyneellä Suo-Laihan aapasuolla reunaojien tukkimisesta ja vesien uudelleen ohjaamisesta hyötyy laaja suoalue. Suo-Laihan keskiosat olivat pahoin kuivahtaneita, allikot ajoittain jopa pölisevän kuivia. Nyt ne ovat kauttaaltaan märkiä.

Isosuo oli haastavampi ennallistaa. Ennallistamiset suunnitellut Metsähallituksen Luontopalveluiden ennallistamisasiantuntija Sakari Rehellin mukaan Isosuo on esimerkki tapauksesta, jossa äärimmäisen voimakkaat toimenpiteet ovat tuhonneet luontoa ja ympäristöä hyvin voimakkaasti, mutta taloudellinen tulos on jäänyt kaikilta osin saavuttamatta. Rehell kuvaili kohdetta haastavaksi ennallistettavaksi, joka vaati monipuolisia ja järeitä toimia. Lopputulokseen ollaan kuitenkin tällä hetkellä tyytyväisiä. Kuitenkin vasta seuraavat pari vuotta näyttävät, lähteekö suo palautumaan suunnitelmien mukaan.

Isosuolla vettä ohjattiin takaisin suolle muun muassa massiivisilla säätöpadoilla, joiden tehtävänä oli padottaa vesiä hyvin pehmeille ja reheville suon osille, joille ei ole koneilla asiaa. Osa suosta on entistä lettoa, joka on  rehevä ja uhanalainen suotyyppi. Toivomme, että alueella nyt kasvava koivupöpelikkö kuolee luoden esimerkiksi tikoille kelpaavia pökkelöitä ja rehevän pohjan suokasvillisuus sitten elpyy. Laajalla suoalueella on paljon myös ihan tavallista ennallistusta, eli ojia on tukittu tai padottu penkkojen maamassojen salliman tilanteen mukaan.

Puustoa ei Kempaksessa lopulta poistettu lainkaan, vaan katsottiin, että entisiin korpiin puu saa jäädä ja siellä se todennäköisesti myös pysyy hengissä. Entisillä rämeillä puut kuolevat patojen läheltä, mutta todennäköisesti pysyvät elossa kauempana. Näin syntyy ihanteellista riekkosuomosaiikkia. Ilmastovaikutuksista tiedämme varmasti, että entisen lettoalueen turve on hajonnut kovalla vauhdilla ja hiilen karkaaminen tulee nyt pysähtymään. Todennäköistä on, että metaania suolla syntyy jatkossakin – mutta luultavasti sitä syntyi aiemminkin, sillä ruostetta pukkaavat hetteiköt eivät olleet ojituksessa hävinneet, vaan laajentuneet pitkälle matkalle ojiin.

Sekä Kempaksella että Pekkasuolla ennallistumista tullaan vielä seuraamaan. Haluamme varmistua siitä, että tehdyt padot ja penkat pitävät suunnitellulla tavalla, ja olemme uteliaita näkemään kuinka vesi ja kasvillisuus suhtautuvat toimiimme. Onnistumista seuraamalla myös opimme koko ajan lisää ja osaamme sitten tehdä tulevat ennallistamiset vielä paremmin.

Teimme Kempaksella ja Pekkasuolla yhteistyötä todella osaavien ammattilaisten kanssa. Ennallistamiset suunnitteli Metsähallituksen asiantuntija Sakari Rehell, ja toteuttamisesta vastasivat koneyrittäjinä Kempaksella Markku Holappa ja Pekkasuolla Jussi Vähäsalo.

Haluamme kiittää yhteistyöstä lahjoittajia, maanomistajia, ja toteutuksesta vastanneita ammattilaisia!

Jaa sosiaalisessa mediassa