Järjestöjen kirje ministereille ja val­tio­sih­tee­reil­le ilmastokokouksen alla

Arvoisat ministerit ja valtiosihteerit,

Suomi on herättänyt kansainvälistä innostusta edistyksellisillä ilmastotavoitteillaan – ja syystä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nyt johdonmukaisia ja kestävän kehityksen huomioivia toimia kaikilla sektoreilla. Marraskuussa pidettävään Glasgow’n ilmastokokoukseen mennessä Suomen kaltaisilla mailla on oltava näyttöjä käytännön poliittisista toimista, ei pelkkiä puheita ja suunnitelmia.

Me allekirjoittaneet kehotamme hallitusta sopimaan ilmastokokouksessaan 3.-4.2. seuraavista toimista:

Fossiilisten polttoaineiden tuet pois

Hallitusohjelmaan kirjattu energiaverouudistus toimenpiteineen on hyvä lähtökohta, mutta uudistuksen mittaluokka ja suunta pitää varmistaa yhdenmukaisiksi hiilineutraaliustavoitteen kanssa. Kaikkiaan hallituksen on selkeytettävä, miten fossiilisten polttoaineiden (ml. turve) tuet tämän hallituksen päätöksillä poistuvat ja saadaan liikkeelle miljardiluokan verosiirtymä ongelmien ylläpidosta ratkaisujen vauhdittamiseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään.

Tukea yhteiskunnan rakennemuutokseen

Ilmastotoimien tulee mahdollistaa yhteiskunnan rakennemuutos niin, että kansalaiset pysyvät mukana. Siirtymä tulee tehdä ennakoitavasti ja oikeudenmukaisesti niin, että se tarjoaa ihmisille riittävää muutosturvaa. Siksi hallituksen pitää linjata aikataulu ja ohjauskeinot turpeen käytön lopettamiseksi 2020-luvulla.

Valtion omistajaohjaus ilmastokestäväksi

Valtion omistajaohjauspolitiikan tulee heijastaa hallitusohjelmaa eli edistää fossiilisesta energiasta luopumista, puhtaaseen teknologiaan siirtymistä, hiilivarastojen turvaamista ja nielujen vahvistamista ja luonnon monimuotoisuutta. Valtionyhtiöille tulee asettaa velvollisuus raportoida ilmastoriskeistä ja laatia aikataulutettu tieteeseen pohjautuva suunnitelma toiminnan sopeuttamisesta 1,5 asteen lämpenemisrajaan.

Ilmastolaista vahva, ohjaava työkalu

Ilmastolain tulee varmistaa, että Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet ovat Pariisin sopimuksen ja 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiset. Ilmastolakiin pitää sisällyttää sitovat 1,5 asteen mukaiset päästövähennykset kattaen kaikki sektorit. Lisäksi lain on huomioitava myös kulutusperäiset päästöt. Laissa tulee olla myös sitova, oikeudenmukaiseen taakanjakoon ja historiallisen vastuun periaatteeseen perustuva vähimmäistaso hiilinielujen kasvattamiselle vuoteen 2030 mennessä.

Toimia hiilinielujen kasvattamiseksi

Hiilinielujen kasvu on varmistettava sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, jotta Suomi voi olla hiilinegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Hiilinielujen viimeaikainen romahtaminen on osoitus siitä, että vahvaa ohjausta tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Hakkuumäärät on tarkastettava ympäristön kannalta kestävälle tasolle ja Metsähallituksen tulostavoite tulee laskea vastaamaan ilmasto- ja luonnonsuojelutavoitteita. Turvemailla ja valtion mailla pitää siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ja turvepeltojen raivaus on lopetettava.

Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi
Hanna Paulomäki, maajohtaja, Greenpeace