Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Suomi onnistui edistämään monia ym­pä­ris­tö­asioi­ta EU-pu­heen­joh­ta­juus­kau­del­la

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella saavutettiin voittoja ympäristölle, mutta etenkin monivuotisen budjetin valmistelussa ja maataloustukien uudistamisessa saavutukset jäivät niukemmiksi, kirjoittaa suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Kuva: Council of Europe

EU:n ympäristöpolitiikkaa seuraava Luonnonsuojeluliiton kattojärjestö European Environmental Bureau (EEB) arvioi jokaisen EU-puheenjohtajamaan ympäristösaavutukset. Arvioinnin kärkenä toimivat 10 ympäristötestiä, jotka julkaistaan etukäteen ja joiden perusteella suoriutumista arvioidaan. Nämä viestit on toimitettu myös kulloisenkin puheenjohtajamaan pääministerille ja ympäristöministerille.

Arvio keskittyy nimenomaan siihen, miten maa onnistuu edistämään ympäristön- ja luonnonsuojelua EU-puheenjohtajana. Se ei ota kantaa kansallisiin tapahtumiin.

Yleisarvio Suomen suoriutumisesta on positiivinen, vaikka moitittavaakin on. Suomi yritti tosissaan edistää isoja ympäristöaiheita, eli ilmastonmuutoksen torjuntaa, luonnon monimuotoisuuden ja vesien suojelua, kiertotaloutta ja haitallisten kemikaalien torjuntaa. Joissakin tapauksissa näissä myös onnistuttiin.

Parhaiten Suomi onnistui kemikaalipolitiikan kehittämisessä sekä kiertotalouden ja ympäristöoikeuden ja -oikeudenmukaisuuden parissa. Suomi muun muassa edisti keskustelua ihmisoikeuksien huomioimisesta monikansallisten yritysten toiminnassa ja kaupankäynnissä, ja kovisteli Unkarin hallitusta demokratian vastaisista kehityskuluista. Vastaavasti Suomi itse pyrki edistämään avointa vuoropuhelua kansalaisten ja viranomaisten välillä muun muassa kutsumalla ensimmäistä kertaa ympäristöjärjestöjen edustajan EU:n epäviralliseen maatalousministerikokoukseen.

Vaikkei Suomi voi tietenkään ottaa sulkaa hattuunsa uuden komission varsin vihreästä tavoiteohjelmasta, Suomi antoi tälle arvokasta sivustatukea esimerkiksi hyväksyttämällä uuden ympäristötoimintaohjelman laatimista kannattavat ministerineuvoston johtopäätelmät. Varsin paperinmakuista tietenkin, mutta näin asiat etenevät EU:ssa.

Suomi saa valitettavasti heikoimman arvion kahdesta isosta EU-politiikan teemasta, eli monivuotisen budjetin valmistelusta sekä siihen liittyvästä maataloustukien uudistamisesta. Suomi ei onnistunut tuomaan maatalouspolitiikkaan luonnon monimuotoisuuden tai ilmaston huomioivaa lähestymistapaa ja oli budjettikeskusteluissa valmis tinkimään ilmastokunnianhimosta paljon enemmän kuin kansallisella tasolla. Sekä budjetti että sen maatalousosio siirtyivät seuraavien puheenjohtajien eli Kroatian ja Saksan hoteisiin.

Kun asiaa tarkastelee kansallisella tasolla, ei voi välttyä ajatukselta, että Suomen suoritusta varmasti heikensi hallituskauden alkaminen vain alle kuukautta ennen EU-puheenjohtajuuskautta. Ministerit joutuivat EU-kiemuroiden lisäksi opettelemaan myös ministerinä oloa. Myöskään pääministerivaihdos ei lisännyt hallituksen tehoa EU-asioissa, vaikka toikin myönteistä julkisuutta.

Kokonaissuoritusta voisi varmaan kehua suomalaiskansalliseen tyyliin sanoen, että olisi se huonomminkin voinut mennä.

EEB on yli 160 eurooppalaisen ympäristöjärjestön koalitio, jolla on jäseniä Ukrainasta Portugaliin ja Pohjoismaihin. Jäsentensä kautta se edustaa noin 30 miljoonaa eurooppalaista.

Lue lisää: EEB:n arvio Suomen suorituksesta. 

Jouni Nissinen

Kirjoittaja on suojelupäällikkö.

Lisätietoja

Suojelupäällikkö Jouni Nissinen

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lahjoita luonnolle!

Turvataan yhdessä ainutlaatuinen luontomme ja sen monimuotoisuus tuleville sukupolville. Yleislahjoitukset ohjataan ajankohtaisimpaan ja kiireellisimpään suojelutyöhön.

Lahjoita