Luonnos valtioneuvoston asetukseksi nestemäisen polttoaineen jakeluasemien ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vaa­ti­muk­sis­ta

Luonnonsuojeluliiton vesiteeman lähestyessä liitto vaati bensa-asemien ympäristönsuojeluvaatimuksiin tehostuksia.

Lausunto

11.11.2019

Asia: VN/7616/2019

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi nestemäisen polttoaineen jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista

 

Yleiset kommentit asetusluonnoksesta ja muuta huomautettavaa

Yleistä

Asetus pitää merkittävän kokoiset polttoaineenjakeluasemat ympäristöluvituksen ja sen valvonnan ulkopuolella. Asetuksen valmistelussa tulisi kiinnittää tarkemmin huomioita asemilta jaeltavien polttoaineiden kemiallisiin ominaisuuksiin sekä ympäristövaikutuksiin.

Osa polttoaineista aiheuttaa pohja- ja pohjavesien sekä maaperän saastumista bensiinin /polttoaineiden lisäaineilla, kuten MTBE, TAME jne. Ainakin fossiilisissa poltto-aineissa esiintyy myös ympäristössä haitallisia aromaattisia hiilivetyjä sekä erilaisia rikkiyhdisteitä, joista osa on luokiteltu vesiympäristössä vaarallisiksi aineiksi. On mahdollista, että polttoaineissa esiintyy myös halogenoituja orgaanisia aineita (orgaanista klooria), jotka ovat luvanvaraisia aineita. Orgaaninen kloori: https://yle.fi/uutiset/3-10754324

Etanoli on myös vesissä haitallinen aine ja sen epäpuhtaudet ja lisäaineet on myös selvitettävä. Haittavaikutuksissa tulee huomioida myös hapenkulutus.

Asetuksen pelkästään öljyhiilivetyihin kohdistuva veden puhdistus ja mahdollinen tarkkailu ei siten ole riittävää. Tulee selvittää missä määrin polttonesteiden ympäristössä haitalliset aineet läpäisevät öljynerottimet. On ilmeistä, että esimerkiksi pienempien ja vesiliukoisten molekyylien suhteen öljynerottimilla ei olisi puhdistusvaikutusta.

1 § Soveltamisala

Maatalouden jakeluasemien rajatessa pois ei tule riittävästi esiin, miten niitä säädellään vastaavasti ja ympäristöriskejä hallitaan. Maatalouden yksiköt voivat olla hyvinkin suuria toiminnan keskittyessä ja säätely on tarpeellista tässä tai vastaavalla menettelyllä.

2 § Määritelmät

–

3 § Rekisteröinti-ilmoituksen sisältö

–

5 § Jakeluaseman tekninen rakenne

Rakenteiden uudistamistarve tulee vanhojen asemien suhteen harkita suhteessa pilaantumisriskeihin sekä voimaan tulleisiin pintavesinormeihin, sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltoihin. Perustelumuistiossa tuodaan esiin jakeluasemien maaperän pilaamisvaikutukset.

6 § Jakeluaseman teknisen rakenteen vaatimukset maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi

Kalvorakenteen on oltava riittävän paksu ja sen on kestettävä kyseisten polttoaineiden liuottava vaikutus laitoksen käyttöikä huomioiden mm. pakkasen ja lämpötilan vaikutukset, tai se on uusittava säännöllisesti. 1 mm HPDE-muovikalvo vaikuttaa ohuelta

7 § Öljyisten jätevesien käsittely ja johtaminen

Raja-arvo pintavesiin laskettaville hiilivedyille ei ole ympäristön kannalta kestävä (vaikkakin parannus). 5 mg/L öljyhiilivetyjä ylittää useille kertaluokilla öljyhiilivedyille olevia ympäristölaatunormeja. Jos raja-arvo asetetaan hiilivedyille, tulee esittää selvitys eri polttoaineista tulevien öljysuodattimet läpäisevien aineiden pitoisuuksista vastaavissa oloissa. On nähtävissä, että useimpien polttoaineiden suhteen esitetty pintavesien raja olisi ristiriidassa.

Jätevesiä käsitellessä viemäröintiä varten tulee huomioida kaikki polttoaineiden haitta-aineet. Huoltoasemalla tulee olla jätevesilupa kaikille haitta-aineille ja jätteiden käsittelijällä lupa kyseisten haitta-aineiden käsittelyyn, tiedot kyseisistä luvista tulee liittää ilmoitukseen sekä sen raportointiin valvovalle viranomaiselle ja mahdollisesti tarvittavaan ympäristölupaan.

Poikkeus vesikulkuneuvojen jakeluasemien valumariskikohteiden viemäröinnistä öljynerottimeen on ongelmallinen, koska mahdolliset päästöt päätyisivät suoraan vesistöön. Niiltä osin, kun toteutus näiden suhteen on teknisesti mahdotonta esim. salaojitusten suhteen kalliolla olisi mahdotonta, tulee harkita vastaavien keräilyominaisuuksien toteuttamista muulla tavoin lattia yms. rakenteiden avulla.

8–11 § Muiden jätevesien käsittely ja johtaminen, ilmaan joutuvien päästöjen rajoittaminen, meluntorjunta ja jätehuolto

8 §

Muiden jätevesien käsittely ja johtaminen.

Piha-alueiden hulevedet on syytä käsitellä, jos niihin voi päästä polttoaineita jakelualueelta. Vaihtoehtoisesti piha-alue syytä määritellä.

10 § Meluntorjunta

Meluntorjunnassa tulee huomioida myös sisäilma-asetuksen melunormit, joissa aikayksikkä on valtioneuvoston ohjetta kohtuullisempi ja huomioidaan myös matalataajuinen melu. Maksimimelurajaksi tulee säätää korkeintaan 10 dB yli valtioneuvoston ohjeen melu, mikä on esimerkiksi Norjassa käytetty normi. Toissijaisesti maksimimelutasoja tulee tarvittaessa tarkastella mm. moottoriratojen ja ampumaratojen normeilla.

Nämä on hyvä olla, jos toimintaa liittyy meluavia toimintoja. Ilmeinen ongelma on jakeluasemalle tuleva liikenne. Maksimimelu on ongelmallinen ja häviää ikävästi valtioneuvoston ohjeen 7-22 aikarajoihin. Altistuvia kohteita voi olla hyvinkin lähellä.

12 ja 13 § Laitteiston ja rakenteiden määräaikaistarkastukset, poikkeukselliset tilanteet

12 §

Öljysuodattimet ja vesienkäsittelylaitteistot/rakenteet tulee pitää asianmukaisessa kunnossa huomioiden niihin tuleva kuormitus ja näiden ylläpidosta on oltava käyttöpäiväkirja.

17 ja 18 § Toiminnan muutostilanteisiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus ja toiminnan lopettamiseen liittyvät toimet

–

19 § Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Esimerkiksi viiden vuoden vuoden aikarajaa vanhimpien ei-säädeltyjen huoltoasemien suojarakenteiden päivittämiseksi tulisi vakavasti harkita.

Huomautukset ja kommentit muista pykälistä

4§ Toiminnan sijoittumista koskevat vaatimukset

Muutettavaksi ehdotetun asetuksen 4§ seuraava kohta on hyödyllinen erityisesti huomioiden kunnallisten

viranomaisten kokemuksen, resurssit ja osaamisen. Tuota lausetta ei ole syytä poistaa, vaikka vastaavaa olisi suunniteltu lomakkeeseen.

”Sijoituspaikan on lisäksi oltava sellainen, ettei pohjaveden tai pintaveden korkeus aiheuta haittaa polttoainesäiliöille, polttoaineen siirtolaitteistolle, maaperän tai pohjaveden suojausrakenteille taikka viemäröintijärjestelmälle.”

Tulisi lisätä: ”Toiminnasta ei saa aiheutua haitallisia pinta- tai pohjavesivaikutuksia tai maaperän pilaantumista. Tällaisten vaikutusten riskit ja estäminen tulee käsitellä ympäristöluvassa.”

14 § Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Säiliöiden pinnankorkeuden tarkkailu tulisi yhdistää säiliöihin liittyvään pumppaukseen, niin, että

vuodot voidaan välittömästi havaita ja niistä tulee hälytys. Järjestelmän tulee myös havaita selvästi virheelliset pumppaustoiminnot (vuoto pumpusta).

Valvonta ja tarkkailu

Asetuksessa sallittaisiin oletusarvoisesti merkittävä hiilivetypäästö ja samalla todennäköisesti muitakin haitallisia aineita pintavesiin. Mikäli päästö sallittaisiin tarvitaan tarkkailu kaikille oleellisille aineille, kuten edellä. Tarkkailussa tulee olla vesien lisäksi sedimenttien saastuminen hiilivedyillä ja muilla haitta-aineita.

Pohjavesille tulee olla myöskin tarkkailuvelvoitteet. Pohjavettä on kaikki maa- ja kallioperän vesi. Pohjavedellä tulee olla ainakin yksi läheisyydessä edustavassa paikassa oleva tarkkailukaivo, mikäli ilmeisiä mahdollisesti pilaantuvan veden virtauksia on eri suuntiin, tulee tarkkailu olla kaikissa näissä suunnissa. Mikäli aseman läheisyydessä on kaivoja tai lähteitä, tulee niiden vesille määrätä perustilamittaukset ja tarkkailut. Kaivon läheisyyttä voidaan arvioida vedenottamoiden suoja-alueiden normeilla, mikäli ei ole erityistä pinta- tai pohjavesien virtaussyytä tarkastella laajempaa aluetta.

Asetuksen pelkästään öljyhiilivetyihin kohdistuva veden puhdistus ja mahdollinen tarkkailu ei siten ole riittävää. Tulee selvittää missä määrin polttonesteiden ympäristössä haitalliset aineet läpäisevät öljynerottimet. On ilmeistä, että esimerkiksi pienempien ja vesiliukoisten molekyylien suhteen öljynerottimilla ei olisi puhdistusvaikutusta ja näistä seuraa ympäristöongelmia ja tarkkailutarvetta.

Asetuksessa tulee olla kohdat säännöllisestä valvonnasta, vuosiraportoinnista vesien käsittelyn toiminnasta ja valvovasta viranomaisesta/valvovista viranomaisista.

Toimeksi saaneena Jari Natunen

Ympäristöbiokemisti, FT, 040 952 78 15 njarit(a)yahoo.com