Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Professori Janne Kotiaho Suomen hallitukselle: ”Pitäkää kiinni lu­pauk­ses­tan­ne”

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos kietoutuvat yhteen. Suomen luonnonsuojeluliiton palkitut vaativat päättäjiltä nopeita tekoja ja resursseja.

Professori, Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho. Kuva: Hanne Kosonen.

”Monimuotoisuuden köyhtymistä estää se, että tiedostamme sen, että me olemme itse täysin riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta”, professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Kotiaho on Luontopaneelin eli kansallinen IPBES-paneelin puheenjohtaja. Paneeli sai Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöpalkinnon luonnon monimuotoisuuden tutkimuksesta ja tunnetuksi tekemisestä.

”Monimuotoisuuden köyhtymistä estää se, että tiedostamme sen, että me olemme itse täysin riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta”, professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Toimittaja Juha Kauppisen kirja Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista julkaistiin tänä vuonna.

”Minua järkyttää se, että aivan tavalliset lajit ja luontoharrastajille tutut lajit, kuten hömötiainen ja haapana vähenevät nopeasti. Se kertoo siitä, että ekosysteemeissä tapahtuu isoja muutoksia ja myös Suomessa.”

”Minua järkyttää se, että aivan tavalliset lajit ja luontoharrastajille tutut lajit, kuten hömötiainen ja haapana vähenevät nopeasti. Se kertoo siitä, että ekosysteemeissä tapahtuu isoja muutoksia ja myös Suomessa”, toimittaja Juha Kauppinen sanoo.

Kauppinen palkittiin Luonnonsuojeluliiton Kultainen sulka -palkinnolla.

Varoja tarvitaan

Kotiaho toteaa, että on olemassa tietoa ja keinoja monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Hän lähettää terveisiä hallitukselle: ”Hallitusohjelmassa luvattiin sata miljoonaa lisää rahaa luonnonsuojelulle vuodessa. Pitäkää kiinni siitä lupauksesta! Tuo sata miljoonaa on puolet tai yksi kolmasosa siitä, mitä suomen luonto ihan oikeasti kaipaa.”

”Hallitusohjelmassa luvattiin sata miljoonaa lisää rahaa luonnonsuojelulle vuodessa. Pitäkää kiinni siitä lupauksesta!”

Kotiahon mukaan tarvitaan rahaa luonnonsuojelun lisäksi siihen, että Suomen elinympäristöjä ryhdytään ennallistamaan.

”Me olemme jo heikentäneet elinympäristöjä niin paljon, että niitä pitää nyt hoitaa parempaan kuntoon.”

Riina Pursiainen, Nuorten Agenda 2030. Kuva: Hanne Kosonen.

Myös Ympäristöavauksen saaneet ilmastoliikkeen nuoret vaativat lisää resursseja.

”Kun Suomen hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, niin sen pitäisi näkyä myös rahoissa. Eikä ainoastaan jäädä puheen asteelle”, sanoo Riina Pursiainen, yksi Nuorten Agenda 2030 -kokouksen järjestäjistä.

Näyttöä nuorille

Nuoret ovat olleet aktiivisia ja haluavat nähdä päättäjiltä tekoja.

”Jos ei vuoden lakkoilut eduskuntatalon edessä, Ilmastoveivi, ENO-koulu, meidän nuorten ilmastokokous ja moni muu ei ole ollut tarpeeksi, niin me emme oikein tiedä, että mikä sitten on. Pallo on nyt päättäjän suunnalla”, sanoo Riina Pursiainen, yksi Nuorten Agenda 2030 -kokouksen järjestäjistä.

”Me tarvitsemme jotain todistusta siitä, että meidän nuorten kannattaa jatkaa tätä ilmastotyötä. Jos ei vuoden lakkoilut eduskuntatalon edessä, Ilmastoveivi, ENO-koulu, meidän nuorten ilmastokokous ja moni muu ei ole ollut tarpeeksi, niin me emme oikein tiedä, että mikä sitten on. Pallo on nyt päättäjän suunnalla antaa meille jonkinlainen viesti siitä, että meidän kannattaa jatkaa”, Pursiainen sanoo.

Aada Saukkonen, Mika Vanhanen ja Otso Välimäki ENO-verkkokoulusta. Kuva: Hanne Kosonen.

”Toivon, että nuorten mielipiteet ilmastonmuutoksesta tulisi enemmän esille. Me nuoret olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta. Se pitää kuulla”, sanoo Aada Saukkonen, joka osallistui ENO-verkkokoulun järjestämään koululaisten kansainväliseen ilmastokokoukseen.

”Me nuoret olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta. Se pitää kuulla”, sanoo Aada Saukkonen, joka osallistui ENO-verkkokoulun järjestämään koululaisten kansainväliseen ilmastokokoukseen.

Ilmastoveivi-kampanjan Iida Tuomola haluaa, että nuorille järjestetään helppoja tilaisuuksia osallistua ilmastotyöhön, matalan kynnyksen toimintaa.

”Aktivismissa on paljon positiivisia puolia, siinä tapaa hienoja ihmisiä ja pääsee tekemään ihan mahtavia juttuja”, hän sanoo.

”Aktivismissa on paljon positiivisia puolia, siinä tapaa hienoja ihmisiä ja pääsee tekemään ihan mahtavia juttuja”, hän sanoo.

Tuomola vaatii ilmastotyön siirtymistä EU-tasolle.

”Pitää järjestää ilmastohuippukokous. Olisi tärkeää saada EU:n päästövähennystavoitteet vastaamaan Pariisin sopimusta. Toivon, että vuoden päästä voimme katsoa, että Suomi on nykyisellä puheenjohtajuuskaudellaan osoittanut todellista ilmastojohtajuutta”, hän sanoo.

Iida Tuomola Ilmastoveivi-kampanjasta. Kuva: Hanne Kosonen.

Jaa sosiaalisessa mediassa